Empatia

Osta, osta, osta. Ostaisit nyt. Saat halvemmalla, täältä myös! Yritykset huutavat rinta rinnan toistaan kovempaa, jotta asiakkaat varmasti kuulevat ”parhaimman” vaihtoehdon. Voin kertoa, ei kiinnosta. Sähkömyyjät, jos vielä kerran yritätte laittaa väkisin allekirjoitukseni teidän kerta kaikkiaan halvempaan sähkösopimukseen, niin menemme yhdessä terveystarkastukseen. Minulla tarkastusta kaipaa sydän ja verenpaine ja teillä kuulo ja näkö. Ei pahalla sähkömyyjiä kohtaan, teette arvokasta työtä, mutta tapa millä monesti toimitaan on suoraan sanottuna älytön. Voisiko yritys olla empaattinen? Osoittaa oikeasti välittämistä asiakkaista, koska hinnalla huudattaminen ei sitä todellakaan ole.

Rakastan yrityksiä, jotka oikeasti antavat huomionsa asiakkaansa tarpeisiin. Rakastan kahviloita, joissa leivonnaiset on valmistettu omassa keittiössä aamu kuudelta, jotta ensimmäiset asiakkaat saavat tuoreet croisantit tummapaahdon kylkeen. Rakastan vaateliikkeitä, joissa ensimmäisenä kysytään kuinka päivä on sujunut, eikä sanota sitä, mikä sinulle sopii ja mikä ei.

Myönnetään, ostan paljon asioita verkosta, koska siellä on monesti paljon mielekkäämpi asioida kuin kivijalkamyymälöissä. Saan rauhassa katsella, tutkailla 360 kuvia haaveilemistani kengistä, tehdä tilauksen ja maksaa näppärästi PayPalin avulla. Tilauksen jälkeen saan kiitos-kirjeen sähköpostiini ja vieläpä arvion päivästä, jolloin puen tuliterät lenkkarit jalkaani.

Miksi rakastan tätä? Vaikka tästä prosessista on tehty hyvin pitkälle automatisoitu, sähköposteja ei lähetä oikea ihminen, niin silti minusta tuntuu, että koko palvelu on mietitty juuri minua varten. Palvelu tuntuu niin hyvältä ja jouhevalta ja minulle tulee sellainen tunne, että jos koneiden avulla voidaan luoda tällainen kokonaisuus, niin miksi samantasoinen palvelu ei onnistu kasvokkain? Eikö sen pitäisi olla helppoa?

Liian monesti tuntuu siltä, että kauppaan tulleita asiakkaita mietitään vain objekteina, jotka kantavat taskuissaan hyödykettä nimeltä raha. Eurojen kuvat omassa palkassa tai myynnin kasvu herättää meissä heti halun viedä asiakkailta kaikki pelimerkit, ja vielä kun naapurikin huutaa tuossa vieressä niin kovaa, niin minun on pakko huutaa pikkaisen enemmän. Mitä väliä palvelulla on, jos asiakas täältä ostaa. Heitänkin kysymyksen: Miten pitkään asiakas ostaa? Itse en tule toista kertaa.

Kaipaan yrittäjiltä ja yrityksiltä enemmän empatiaa. Paneutumista asiakkaiden tarpeiden tutkimiseen ja siihen, kuinka palvelukokemus olisi mahdollisimman vaivaton, kuten suurissa verkkokaupoissa. En usko, että kyse on osaamattomuudesta. En usko, että kyse on resurssien puutteesta. Ennemminkin kyse on rutinoitumisesta ja pelosta tehdä jotakin eri tavalla. Mitä jos mainoksesi kertovat enemmän yrityksesi arvopohjasta, tarinaa siitä, mistä ponnistat? Mitä jos työntekijäsi saisivat rakentaa tavan palvella asiakkaitanne, he saisivat enemmän vastuuta ja kokisivat omistajuutta omaan työhönsä?

Uskon, että tänään ja tulevaisuudessa aitoudella ja välittämisellä matkassa olevat yritykset pärjäävät entistä paremmin. Johtaminen on läsnäoloa, välittämistä ja viestimistä, markkinointi on enemmän ja enemmän tekoja arvojen pohjalta. Tämä kaikki vaatii intohimoa omaa tekemistä kohtaan. Se vie aikaa, eikä todellakaan tule helposti, mutta sen takia aidosti välittävät yritykset tulevat pärjäämään. Yritykset, jotka tavoittelevat yhtenä joukkueena jotakin suurempaa kuin hetkellistä myyntipiikkiä. Nautitaan lomasta, ladataan akut ja pidetään tämä ajatus mielessä syksyllä, kun rakennetaan suuntaa tulevan vuoden markkinoinnille.

Jussi Ojala
jussi.ojala@bstr.fi

Viisi askelta kohti parempaa LinkedIn-profiilia

Verkostojen tärkeydestä kuulee lähes kyllästymiseen saakka. Päivittäin puhutaan siitä, kuinka tärkeää on tuntea mahdollisimman paljon vaikutusvaltaisia ihmisiä. Tärkeintä on kuitenkin kuka tuntee sinut, eikä se kenet sinä tunnet. Jos itse jäät unholaan, ei auta vaikka olisit tavannut kuinka monta mieleen jäänyttä ihmistä.

Osaamisestaan voi olla hyvin vaikea kertoa uudelle tai vanhemmallekaan tuttavuudelle. Miten voit tarjota tarpeeksi tietoa itsestäsi? Tähän ongelmaan on ratkaisu, joka on jo lähes kaikille ainakin päällisin puolin tuttu – LinkedIn.

Useimmilta löytyy profiili kyseisestä verkostoitumiskanavasta. Minäkin ajattelin olevani siellä tarpeeksi aktiivinen, kunhan pyysin nykyiset ja muutaman entisen kollegan kontaktiksi ja pidin tittelini ajan tasalla. Näin asia ei kuitenkaan ole. Mieti vaikka; mitä pelkkä titteli ja vaikkapa opiskelupaikan mainitseminen sinusta loppujen lopuksi kertoo?

LinkedInin käytöstä voisi kirjoittaa vähintään kirjan verran, sillä sisältäähän se kaikkea sosiaalisesta kanssakäymisestä kirjoittamiseen saakka. Tiivistettynä voisi sanoa, että tärkeää on aito informatiivisuus, aktiivisuus ja ammattimaisuus. Erittäin merkittävää on myös miettiä kenelle kirjoittaa; onko ensisijainen kohderyhmäsi esimerkiksi rekrytoijat vai uudet asiakkaat ja yhteistyökumppanit?

Päivittäisessä työssä käytetyt kyvyt arkipäiväistyvät helposti niin, että oma osaaminen on pimennossa. LinkedIniä päivittäessä onkin oiva mahdollisuus itsetutkiskeluun: kuka minä olen, mitä osaan ja mitä haluan? Kirjoita nämä asiat auki profiiliisi. Osaaminen on hyvä todistaa faktoilla, esimerkiksi luvuilla ja referensseillä. Myös suositukset ovat vaikuttavia – pyydä ja anna niitä rohkeasti.

Verkostoitumiseen liittyvät asiat tuntuvat helposti monimutkaisilta, aikaa vieviltä ja päälleliimatuilta. Hommaan voi olla vaikea tarttua, jos epäilee omaa kykyään antaa itsestä oikeanlainen kuva. Profiilin hiominen voi myös tuntua “ansioluettelon kiilottamiselta” ja itsekehulta. Tunteesta pääsee yli, kun pysyy aitona; kirjoittaa itsestään vain tosiasioita, eikä lähtökohtaisestikaan tee mitään pelkästään ansioluettelon parantamisen vuoksi.

Välttelin mainituilla verukkeilla pitkään profiiliini uppoutumista. Pahin virhe on kuitenkin olla tekemättä mitään. Tartu siis rohkeasti toimeen! Oma profiilini ei ole lähelläkään täydellistä, eikä sen tarvitsekaan olla. Kuten kaikki muukin kirjoittaminen, profiili kehkeytyy ajan kanssa. Se ei voi olla koskaan valmis, sillä eihän ammattitaitommekaan ole. 

Näillä käytännön askelilla pääset alkuun: 

1. Aloita tänään. 
2. Mieti kenelle kirjoitat: Potentiaaliselle työnantajalle vai asiakkaalle? 
3. Kerää aineisto: Kirjoita luonnoksenomaisesti sisältö eri kohtia varten. Laita ylös kaikki, mikä tulee mieleen. Jälkikäteen karsiminen on helpompaa kuin asioiden muistelu. Jatka aineiston keräämistä jatkuvasti. 
4. Kokoa sisältö profiiliisi. Älä jätä tätäkään yhteen kertaan, vaan pidä profiilisi ajantasaisena. 
5. Ole aktiivinen. LinkedIn ei ole vain CV, vaan myös ammatillinen some-kanava. Hanki kontakteja, jaa julkaisuja ja postauksia. Tykkää ja kommentoi muiden julkaisuihin. Suosittele ja pyydä tulla suositelluksi. Liity ryhmiin ja seuraa yrityksiä. Muista tässäkin kaikessa aitous, kaikki teennäinen toiminta näkyy helposti läpi.

Riikka Lahti

www.linkedin.com/in/LahtiRiikka

Mistä niitä asiakkaita oikein tulee?

Usein keskusteluissa yritysten edustajien kanssa nousee esiin seuraavat kysymykset: onko ollut töitä ja kuinka olette pärjänneet?

Aihe on mielenkiintoinen, mutta monesti unohdetaan, että asiat ovat yrityksen ja sen henkilöstön omissa käsissä. Oletusarvo voi olla pessimistinen tai optimistinen. Vaikeita hetkiä on varmasti jokaisessa yrityksessä, mutta jokainen voi itse päättää välittääkö niistä vai ei. Tekeekö porukka kaikkensa sen eteen, että seuraava päivä olisi taas parempi?

Menestyvillä yrityksillä on intohimoisempi ote myyntiin ja markkinointiin kuin keskivertoyrityksillä. Muutama vuosi sitten keskustelin erään asiakkaamme kanssa, ja hän totesi satsaavansa niin paljon markkinointiin, että jos ajetaan päin seinää niin ajetaan ainakin täysillä. Ei menty tässäkään yrityksessä seinään, vaan homma toimii varsin mukavasti nykypäivänä.

Myynti ja markkinointi muodostavat parhaimmillaan liiton, joka huomioi olemassa olevia asiakkaita sekä saattelee tehokkaasti uusia asiakkaita yrityksen ulottuville. Houkutteleva mielikuva, helppous, yksinkertaisuus ja laatu asioinnissa vetävät ihmisiä puoleensa yhä uudestaan.

Myynti ja markkinointi ei ole vaikeaa tai monimutkaista vaan yllättävänkin helppoa. Niitä täytyy vain muistaa tehdä säännöllisesti. Miltä sinusta tuntuu saadessasi huomiota ja tuntiessasi olevasi jollekin tärkeä – varmasti hyvältä. Sama pätee myös yrityselämässä.

Suurimpana haasteena on tehdä riittävästi laadukasta työtä myynnin ja markkinoinnin eteen. Ei urheilijakaan tule voittajaksi silloin tällöin treenaamalla, kun sattuu olemaan juuri sopivasti aikaa. Sama pätee myynnissä ja markkinoinnissa: se vaatii paljon laadukasta työtä, jotta olet valmiimpi kohtaamaan markkinoiden asettamat haasteet.

Ohessa muutama vinkki yrityksesi myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen: 

1. Anna asiakkaillesi syy ostaa uudelleen

•  Jokainen yrityksen työntekijä on asiakaspalvelija. On tärkeää, että jokainen asiakaspalvelija tekee asiakkaan elämän helpommaksi ja saa asiakkaat kokemaan itsensä tärkeiksi. 
•  Yllätä asiakkaasi positiivisesti ja anna syy kertoa erinomaisuudestasi eteenpäin. 

2. Houkuttele uusia asiakkaita 

•  Kohderyhmä – määrittele tarkkaan kuka on asiakkaasi ja kuka ei. 
•  Mielikuva – huolehdi, että yrityksenne mielikuva vastaa sitä mitä haluat kohderyhmälle tarjota ja etenkin mistä kohderyhmä on kiinnostunut. 
•  Uudet ihmiset – aina kun tapaat uuden ihmisen, se on mahdollisuus uuteen asiakkuuteen. Mitä enemmän tapaat uusia ihmisiä, sitä enemmän tapaat uusia potentiaalisia asiakkaita. 
•  Suunnitelma ja toisto – huolehdi, että kohderyhmää palvellaan ja heille tarjotaan erottuvasti hyötyä suunnitelmallisen markkinoinnin ja viestinnän avulla. 

 3. Käytä joka päivä vähintään puoli tuntia aikaa markkinoinnin ja myynnin kehittämiseen. Näin seuraava päivä näyttää aina vieläkin valoisammalta. Jos tavoitteesi ovat korkealla, käytä vielä enemmän aikaa ja hyödynnä ulkopuolista apua markkinoinnin ja myynnin kehittämisessä.

Tero Luoma
tero.luoma@bstr.fi

Ihmisistä rakentuva markkinointistrategia

Liike-elämään keskittyvissä julkaisuissa törmää lähes viikottain uutisiin, joissa kerrotaan Suomen vetovoimaisimmista työpaikoista. Yritysten toimitusjohtajat ovat kysyttyjä puhujavieraita eri seminaareihin ja monilla on palo oppia heiltä edes pieni pala menestysreseptiä. En tiedä, mitä fiiliksiä tämä herättää sinussa, mutta itselle uutiset tuovat tunteen, että meillä on vielä mahdollisuuksia. On olemassa sukupolvi, joka ymmärtää ihmisten tarkoituksen digitalisoituvassa maailmassa. Sukupolvi johtajia, jotka luottavat ihmisiin täydestä sydämestään ja antavat heidän luottamuksen näkyä avoimesti työpaikoilla. Eikä ihme, että nämä yritykset keikkuvat haluttujen työpaikkojen listoilla vuodesta toiseen. Uutisten ja listojen ulkopuolelta löytyy varmasti monia yhtä vetovoimaisia yrityksiä, mutta omaa toimintaa on helppo vertailla julkisuudesta tuttuihin toimijoihin. 

Tänä päivänä työnantajan ainoa tehtävä on luoda olosuhteet työntekijöille, maksimoida oma ammattitaito ja ennen kaikkea potentiaali, joka on vielä käyttämättä työntekijän kohdalla. Liian monesti tulee tunne, kun näkee kaupungilla kulkiessa työntekijöitä omissa askareissa, että he todella tietävät olevansa vain pieni osa suuremmassa koneistossa, ilman todellista tarkoituksen tunnetta omaa työtään kohtaan. Se harmittaa ainakin minua ihan suunnattomasti. Työntekijöiden motivaation puute näkyy suoraan asiakaspalvelussa. Työn jälki saattaa olla sinne päin ja tehokkuus ei ole lähelläkään täyttä potentiaalia. En syytä enää työntekijöitä huonosta palvelusta, vaan siirrän katseen jo automaattisesti kohti suurempaa kuvaa. Katson yrityksen strategiaa, joka on selkeästi viritetty vain kustannustehokkuuteen ja kaikesta työntekijöihin liittyvästä on leikattu mahdollisimman paljon pois, jotta viimeisetkin motivaation rippeet ovat varmasti kadonneet työntekijöiden arjesta. Johtajien katseet ovat monesti luvuissa ja ihmiset lukujen takaa unohtuvat. 

Mitä jos työntekijä olisi aina oikeassa? 

Edustan itse y-sukupolvea, joka tietää mitä haluaa ja miten sinne päästään. Tämä luo työnantajalle suuren haasteen. Kuinka luoda riittävästi haasteita nuorille tekijöille, jotta heidän motivaationsa ja askeleensa suuntautuvat kohti oikeaa visiota? Tänä päivänä yritysten suurin vetovoimatekijä on se, kuinka tehokkaasti he motivoivat omia työntekijöitään, ja tämä on muovannut johtajan roolin täysin uudella tavalla. Johtaja ei ole enää se, joka tietää asiat parhaiten, vaan hän on henkilö, joka ympäröi itsensä itseään viisaammilla ihmisillä ja valmentaa heistä parhaat tulokset irti ottaen huomioon jokaisen yksillölliset tarpeet. 

Digitalisaation myötä koneelliset, joskus yksinkertaiset toiminnot on automatisoitu erilaisten työkalujen avulla, jolloin ihmisten aikaa on jäänyt yhä enemmän oman ammattitaidon kehittämiseen opiskelemalla verkossa, lukemalla blogeja, kuuntelemalla podcasteja, osallistumalla webinaareihin ja suorittamalla tutkintoja verkon välityksellä. Uskallan väittää, että tulevat sukupolvet ovat viisaampia kuin aikaisemmat sukupolvet. Ei siinä, mikä kirjainyhdistelmä heidän tittelinsä perässä on, vaan siinä, kuinka ajankohtaista tietoa he hallitsevat ja omaksuvat. 

Liian usein yritysten markkinointi mielletään vain kampanjoiksi, joita tehdään neljä kertaa vuodessa, vaikka todellinen tarve olisi purkaa yrityskulttuuri ja strategia atomeiksi ja rakentaa ne täysin uudestaan työntekijöiden ehdoilla. Nämä kaikki muutokset ovat vetovoimatekijöitä, jotka kutsuvat puoleensa intohimoisia työntekijöitä. Tekijöitä,  jotka tekevät työnsä täydestä sydämestään ja luovat asiakkaille ylivertaisia kokemuksia. Asiakas pysyy yritysten keskiössä, mutta työntekijät ovat yritysten moottori, joka pitää koneen liikkeellä ja varmistaa yrityksen kehityksen toimialansa huipulle.

Jussi Ojala 
jussi.ojala@bstr.fi

Printin monet ulottuvuudet

Somen villitessä kannattaa muistaa myös painetun julkaisun voima. Printti rakentaa uutta rooliaan markkinoinnin välineenä. Sillä voidaan nyt erottua ja luoda wow-elämys. Muutama viikko sitten pääsimme todistamaan kyseistä efektiä, kun noin yhdentoistatuhannen Lakeudelta pois muuttaneen postiluukkuun kolahti Munkomia-lehti. BSTR sai toteuttaa Into Seinäjoen innoittaman Lakeuden laifstailiin sukeltavan julkaisun yhdessä Viestintätoimisto I-print plussan kanssa. Lue Munkomia kokonaisuudessaan tästä.

Avaimet onnistuneeseen printtijulkaisuun 

Hiottu printtitimantti syntyy usean eri ammattilaisen yhteistyönä. Asiakkaan antamissa raameissa toteutetaan sisällöntuotanto, tekstit, kuvamaailma, graafinen ulkoasu, taitto ja painatus. Kokonaisuuden sitoo onnistunut projektinhallinta, joka vapauttaa suunnittelijat keskittymään toteutukseen ja pitää paketin kasassa.

Printin onnistuneisuutta voi punnita lukijan näkökulmasta esimerkiksi näin:

1. Mielenkiinnon herättäminen 
Ensimmäinen lehdestä tai esitteestä nähtävä asia on kansi. Sillä on houkuttelevuuden luomisessa tärkein rooli. Parhaimmillaan pelkästään mielenkiintoinen ulkoasu saa myös uuden asiakkaan tarttumaan julkaisuun. Printin kokonaisvaltaiseen kokemukseen kuuluu myös materiaalit, julkaisun fyysiset mitat sekä painon jälkikäsittelymahdollisuudet, kuten esimerkiksi kohdelakkaus.

2. Helppous 
Sisällön palastelulla eli pilkkomisella erilaisiin pienempiin osiin pidetään lukijan ruokahalu yllä. Harkitut ja testatut palstanleveydet, leipätekstin koko, väliotsikointi ja muut typografiset keinot tekevät sisällön nauttimisesta sujuvaa ja miellyttävää.

3. Uskottavuus 
Tekstin virheettömyys ja laadukkaat kuvat luovat viestijästä ammattimaisen mielikuvan: Kun julkaisu on viimeistelty, myös muut asiat tämä firma hoitaa hyvin.

4. Yllätykset 
Näyttävät kuvat ja elementit, harkittu kaavan rikkominen, rytmi ja lehdessä vaihtelevat juttutyypit lisäävät lukijan ruokahalua.

5. Syvyys 
Kun sisältö tuodaan esiin tarinoiden kautta, se vetoaa tunteisiin ja jää mieleen. Erilaisilla lisämausteilla – vaikkapa videorikasteilla – sisällöstä saa entistäkin monipuolisemman. Jälkimauksi tulee jäädä tunne: tähän palaan uudelleen.


Satu Haavisto
satu.haavisto@bstr.fi

Tet-viikko Boosterissa

Olen Anni Kuusikko, ja opiskelen Seinäjoen Lyseossa kahdeksannella luokalla. Vapaa-aikani kuluu pianoa soitellessa ja kavereiden kanssa. Valitsin tet-paikakseni Boosterin, sillä halusin tutustua työpaikkaan, josta en oikeasti tiennyt mitään. Olen myös kiinnostunut mediasta, kirjoittamisesta, valokuvaamisesta ja piirtämisestä. Luova Konttori kuulosti siis erinomaiselta vaihtoehdolta.

Viikkoni alkoi maanantaina klo 9.00. Minua jännitti jonkin verran, mutta konttoriin päästyäni ei jännityksestä ollut enää tietoakaan. Kaikki olivat mukavia, ja minut otettiin hyvin vastaan. Pääsin heti viikkopalaveriin, ja sain tutustua Boosterin työntekijöihin. Sen jälkeen aloitin ensimmäisen työni.

Viikon aikana autoin Boosterin alakerran avajaiskutsujen kanssa, kirjoitin raportin mainonnasta nuoren näkökulmasta, ja suunnittelin tämän blogikirjoituksen. Tein myös ”briiffin”, joka on: Kirjallinen toimeksiannon kuvaus, joka sisältää suunnittelun aloittamisen kannalta kaiken oleellisen informaation.

Päiväni kuluivat nopeasti ja työtehtäväni olivat mukavia. Vaikutuksen teki myös Boosterin ihanan modernit tilat ja mukavat ihmiset. Tylsää ei ollut missään vaiheessa.

Voin lämpimästi suositella Boosteria tet-paikaksi, jos olet kiinnostunut näkemään millaista työ mainostoimistossa on. Sain ainakin itse hyvän kuvan siitä, millaista täällä olisi olla töissä, ja sehän työelämään tutustumisen idea onkin. Olen kaikin puolin tyytyväinen tet-viikkooni!


Anni Kuusikko

Luota myyntityössä mielikuviin

Ystäväni, joka työskentelee päätoimisesti taloushallinnon puolella, oli menossa auttamaan myyntitiimiä messuille. Hän kertoi odottavansa erityisesti lauantaipäivää, jolloin paikalla olisi yksi tietty myyjä. Heillä on useampi myyjä, mutta yksi myyjistä tekee työnsä toisin kuin muut ja häneltä kuulemma oppii parhaimmat myyntitavat. Kaikki myyntitiimissä tuntevat myytävän tuotteen hitsaussaumoja myöten ja osaavat kertoa ostajalle kaikki tekniset ominaisuudet. Myyjä, jonka kanssa ystäväni halusi työskennellä, on kuulemma huomattavasti suurpiirteisempi eikä puuduta kuuntelijoita ruuvikohtaisilla huomioinneilla. Ystäväni kertoi oppivansa parhaimmat myyntikeinot juuri häneltä.

Myyntityössä uppoudutaan usein teknisiin yksityiskohtiin ja muttereiden ominaisuuksiin. Mitä monimutkaisempi tuote, sitä monimutkaisemmin se myydään. Varsinkin jos myyjä on erityisen innostunut omasta tuotteestaan, haluaa hän kertoa siitä kaiken mahdollisen ja tuoda esiin kaikki ominaisuudet erikoisuuksineen. Huomaan sortuvani samaan itsekin. Innostus oman yrityksen tuottamia palveluita kohtaan luo tarpeen tuoda ne esiin kaikkine vivahteineen. Tarkinkin kuuntelija herpaantuu, ja asia alkaa tuntua liian vaikealta. Luodaan asiakkaalle ongelma, jonka olemassa olosta hän ei edes tiennyt. Ostajalle voi tulla olo, että asiaa täytyy miettiä tarkemmin ja palata Googlen pariin.

Ostaessani ensimmäistä turvaistuinta vietin tuntikausia opiskellen istuinten teknisiä ominaisuuksia. Luin testituloksia ja useita käyttökokemuksia. Katsoin jopa törmäystestivideoita, mikä tuoreena äitinä ei ainakaan helpottanut ostoprosessia. Olin tuskastunut kaikesta informaatiotulvasta ja ennen kaikkea mahdollisuuksien määrästä. Kun taapero oli jo kasvanut ulos kaukalosta, menimme lopulta paikalliseen liikkeeseen katsomaan eri vaihtoehtoja, tietenkin TM-testitulokset laukun pohjalla kaavioituina. Loppujen lopuksi päädyimme villiin korttiin ja hyvältä tuntuvaan istuimeen. Myyjällä oli vakuuttava asenne, ja olin helpottunut, kun uskalsin luopua neuroottisesta tarpeesta löytää ”the” istuin.

Asiakasta auttavalla myyntityöllä on merkittävä vaikutus ostopäätökseen, vaikka tuotteen valmistaja haluaa uskoa tuotteen myyvän hienoilla ominaisuuksilla ja nippelitiedon nappulatrivialla. Myyjän luokse hakeutunut ostaja haluaa ratkaisun ongelmaansa, ei uusia ongelmia. Ystäväni työpaikalla on useita myyjiä, ja kaikki toki tekevät työnsä hyvin, mutta tämä yksi myyjä erottuu selkeästi muista tehden parasta tulosta. Hän on rehellinen asiakkaalle, ja toki kertoo yksityiskohtiakin jos vastaan tulee asiakas joka niitä haluaa, mutta erityisesti hän käyttää vahvuutena markkinoinnillisia keinoja. Hän uskaltaa päästää irti insinöörilauseista ja luo tuotteista kokonaisvaltaisia mielikuvia, ratkaisten asiakkaan olemassa olevan ongelman. Mielikuvat myyvät tuotteita paremmin kuin hitsaussaumat.


Hanne Pohto-Viita
hanne.pohto-viita@bstr.fi

Paluumuuttajan esittely

Tällä viikolla on aika esitellä tarkemmin yksi meidän viime syksyn vahvistuksistamme. Jussi liittyi Boosterin joukkueeseen lokakuun ensimmäisellä viikolla ja työskentelyä on nyt takana reilut puoli vuotta. Miten homma on kulkenut ja mitä ajatuksia kaverilla pyörii mielessä? Siitä kuulemme seuraavaksi lyhyen haastattelun muodossa.

Hei, kerro vielä kuka olet ja mistä tulet 
Olen Jussi Ojala, kohta 26-vuotias ja kotoisin Soinista. Opiskelin aikanaan Kuortaneen urheilulukiossa, ja armeijan jälkeen jatkoin opintoja Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Opintojen rinnalla  toimin  myös mainostoimistoyrittäjänä. Sen jälkeen tein kierroksen Helsingissä ja työskentelin Danske Bankissa asiantuntijapalveluissa sekä sosiaalisen median tiimissä, ja OP-Pohjolassa myyntipäällikkönä. Iltaisin rakensin markkinointistrategioita  ja suunnittelimme häitä vaimoni kanssa Yes Forever -brändin alla. Kesän 2015 lopulla Boosterilla oli tarjolla juuri itselle sopivaa työtä ja tässä sitä nyt ollaan. Tuntuu tosi hyvältä olla takaisin ”kotona”.

Mitä sun työnkuvaan kuuluu? 
Työnimikkeeni on markkinoinnin suunnittelija ja käytännössä mun vastuulla on hahmottaa asiakkaiden kokonaiskuva ja kehittää ratkaisuja, joilla parannetaan markkinointia. Se puolestaan näkyy parempana myyntinä. Keinovalikoima on monesti tosi laaja, mutta on kyllä todella hienoa nähdä miten monipuolinen osaaminen meillä on täällä. Draivi on tosi kova, mikä näkyy loistavina onnistumisina ja hienoina toteutuksina. 

Mitä fiiliksiä Boosterista? 
Ennakko-odotukset oli tosi korkealla. Kaikki, mitä olin ulkopuolelta kuullut, oli vaan positiivista ja tänne tullessa jännitti kyllä tosi paljon, mutta alusta alkaen on otettu tosi hyvin vastaan ja on ollut kiva tulla töihin. Asiakkuudet on tosi mielenkiintoisia ja meillä on tällä hetkellä hyvä kasvuvauhti päällä. Fiilikset on hyvät.

Vapaa-aika 
Mä oon vähän tällainen fiilistelijä, joten monesti vapaa-aika kuluu hyvän kahvin tai ruuan äärellä. Tykkään katsella leffoja ja vaikka se kuulostaa kliseeltä, niin työ on mulle myös harrastus.  Houm on myös iso osa meidän perheen elämää. 

Viimeinen kommentti tän haastattelun lukeville? 
Kaikki mitä me tehdään on markkinointia. Tämä lause on varmasti kaikille tuttu, mutta se vaan on niin tosi. Meidän ei kannata keskittyä vain yhteen tiettyyn asiaan, jos muut seikat kärsii. Katsotaan markkinointia enemmän isona kakkuna, joka rakentuu kerros kerrokselta. Lopulta me päästään puhaltamaan kynttilät.

Kiitos haastattelusta! 

Karitsat ovat syntyneet

Jokainen paikka tarvitsee menestyäkseen vetonaulan jos toisenkin 

Kyltti tien varressa julistaa sesonkiin sopivasti uuden elämän ilosanomaa. Myös pääsiäistapahtuma suklaamunajahteineen on ennakkomarkkinoinnissa. Kyltti kuuluu eteläenglantilaiselle maatilalle, joka on rakentanut maatilan yhteyteen elämyksellisen perhekohteen.

Sisääntulon istutukset ovat kauniit ja lammen rannassa tepastelevat kanat ja hanhet. Portilta näkyy suuri sisäleikkipuisto, piknik-alue ja loistavaa ruokaa ja leivonnaisia tarjoava Tea House. Sisällä puistossa on valtava isojen kotieläinten katos karitsoineen, tallit, siipikarjaa, kaneja, laamoja ja alpakoita, eläinten laitumet sekä kaksi valtavaa ulkoleikkipuistoa. Maatilalla on joka päivä ohjelmaa, joiden aikana pääsee muun muassa hoitamaan eläimiä, ratsastamaan, traktoriajelulle ja maaseutukävelylle. Ohjelma kullekin päivälle ja tuleville tapahtumille jaetaan portilla – sekä pussillinen ruokaa, jonka saa syöttää eläimille. Uloskäynti kulkee pienen myymälän kautta. Kaikki paikat ovat moitteettomassa kunnossa, ja palvelu ystävällistä ja huomioivaa. Asiakaskunta vaihtelee arkiaamupäivänä lasten kanssa kärryttelevistä äideistä eläkeläisiin. Viikonloppuisin paikka kuhisee perheitä ja ystäväporukoita. On selvää, että maatilalle tullaan viettämään aikaa ja viihtymään.

En tiedä kuinka tietoisesti maatilan väki on konseptoinut paikan, mutta hienon konseptin he ovat kyllä luoneet. He ovat hyödyntäneet maatilan omat maa-alueet sekä normaalin arjen liiketoiminnan perustana ja rakentaneet sen yhteyteen paljon uutta liiketoimintaa. Kokonaisuus viehättää useita asiakaskuntia ja palvelut on suunniteltu niin, että kävijän viipymä on mahdollisimman pitkä ja sen aikana käytetään useita palveluita.

Tällaisten viihtymään kutsuvien hyvän mielen kohteiden tuottaminen on Suomessa vielä aivan lapsen kengissä. Yrityksiä palvelujen laajentamiseen on havaittavissa täälläkin, mutta suunnitelmat ovat lopulta vaatimattomia ja toteutukset jäävät puolitiehen. Ainekset hienoihin kokonaisuuksiin ovat kyllä olemassa, mutta niiden täyttä potentiaalia ei oikein huomata ottaa käyttöön. Kun syvällisesti paneudutaan siihen, mikä kävijän mielestä on viihdyttävää ja elämyksellistä ja mitä hän odottaa hyvältä vierailulta, meillä on kaikki elementit ilahduttavien kohdekonseptien rakentamiseen. 

Esimerkiksi puutarhamyymälä suomalaiseen malliin on taimitarha ja työkalukauppa, jonne tullaan peräkärryn kanssa ja ajetaan ostosten jälkeen pois. Poissaolollaan loistavat kasvien katveesta laadukkaat kahvilat, joissa voi nauttia mauista, tuoksuista ja tunnelmasta, syödä ehkä lounaan ja tavata ystäviä, tai puutarhakirjakaupat, joista voi hakea inspiraatiota tuleviin puutarhaunelmiin ja ostoksiin. Aina voi vedota sesongin lyhyyteen, mutta toisaalta me suomalaiset jaksamme höyrytä ihanista kesäkahviloista. Sellainen voisi olla puistossa, jonka lähellä on puutarhamyymälä, joka myy puiston istutuksiin käytettyjä kukkia, pensaita ja puita.

Hyvin suunnitellut lisäykset perusliiketoiminnan yhteyteen tuovat kassaan euron jos toisenkin. Se vaatii paneutumista kävijöiden odotuksiin, hyvää suunnittelua ja laadukkaasti loppuun vietyjä toteutuksia. Jokainen palveluntarjoaja voisikin kysyä itseltään nämä kysymykset:

1. Mikä saisi ihmiset viipymään pidempään? 
2. Millainen toiminta tukisi paikan perustoimintaa ja olisi kohtuullisella vaivalla lisättävissä tarjontaan ihmisten iloksi? 
3. Miten tekisin pääkohderyhmieni elämästä helpompaa ja mukavampaa vierailujen aikana? 
4. Mitä voisin tehdä, jotta kohteestani tulee osa kävijöiden omia traditioita – hääpäiviä, äitienpäiviä, syntymäpäiviä, sunnuntaipäiviä koiran kanssa ulkoillen? 
5. Miksi kävijä suosittelisi meitä tuttavilleen silmät loistaen? Miksi hän palaisi itse aina uudelleen? 
6. Millainen sesongit ja juhlapyhät huomioiva tarjonta ja ohjelma tekisi hyvää paikan markkinoinnille ja tukisi toistuvia vierailuja? 

Myös Boosterin blogissa on puhuttu aikaisemmin Seinäjoen tulevasta superkesästä (http://boosterinblogi.blogspot.fi/2016/02/vipit-tulee-olemmeko-valmiita.html), jolloin halutaan tuottaa tänne tuleville vierailijoille elämyksiä ja saada heidät viihtymään ja tuntemaan olonsa kotoisaksi sekä kertomaan kokemastaan eteenpäin. Jotta runsaisiin ja laadukkaisiin palveluihin tottuneiden vierailijoiden vaatimustasoon voidaan vastata, nyt on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten jokainen voi lisätä pientä ekstraa omaan toimintaansa.

Olen aivan varma, että hetkeksi pysähtymällä ja suunnittelemalla me voimme luoda Seinäjoelle hienoja ja sympaattisia keitaita paikallisella twistillä maustettuna. Jos me tässä onnistumme, niistä riittää hyvää mieltä niin meille paikallisille kuin vierailijoillekin.

Mari Dawe 
Mari.dawe@bstr.fi

Kirjoittaja käy kotikaupungissaan aina tietyllä rannalla, jonka talvisin kiinni ollut ravintola on jälleen aloittanut ympärivuotisen toiminnan. Nostalgia hienoissa maisemissa, laadukkaalla tarjonnalla ja jokaiseen sesonkiin muokatuilla oheispalveluilla ryyditettynä on ohittamaton yhdistelmä. Väkimäärästä voinee päätellä, ettei kirjoittaja ole ainoa joka ajattelee näin.

Jere & Jussi on the road

Jere & Jussi on the road -sarjan ensimmäisessä osassa vierailtiin Tampereen Hervannassa Vincitillä. Vincit on noussut otsikoihin kahmittuaan lukuisia palkintoja erilaisissa kilpailuissa kulttuuriin ja työilmapiiriin liittyen ja on tällä hetkellä yksi Euroopan halutuimmista työpaikoista. Miten he ovat onnistuneet luomaan loistavan kulttuurin? Entä miten he ylläpitävät ja kehittävät sitä? Siihen meille antaa vastauksia Vincitin henkilöstöasiantuntija Mira Ylén.

Moi, kuka olet, mitä teet ja mistä tuut?
Moikka! Olen Mira ja toimin henkilöstöasiantuntijana Vincitillä. Hommani meidän People-tiimissä ovat todella monipuolisia aina rekrytoinnista tapahtumien järkkäämiseen ja ihmisten sparrailusta tiimien tukemiseen. Vincitillä olen viihtynyt nyt 2,5 vuotta ja taustaltani olen organisaatiotieteitä opiskellut KTM.

Miksi halusit juuri Vincitille töihin?
Kuulin aikoinaan Vincitin toimari Mikko Kuitusen puheenvuoron eräässä kasvuaiheisessa seminaarissa otsikolla "Kasvu on paska tavoite". Aidosti ihmislähtöinen kulma niin bisnekseen kuin työhyvinvointiin kolahti ja laitoin viestiä, josko kaltaiselleni tyypille olisi porukassa paikkaa. En ole varmasti ainoa, joka on vaikuttunut ahkerasti esiintyvien Mikon tai henkilöstöjohtaja Johanna Pystysen Vincitin kulttuuria koskevista puheenvuoroista - tunnustusta on tullut niin Suomessa kuin ulkomailla, minkä myötä Vincitin vetovoima työpaikkana mennyt hyvää vauhtia eteenpäin.

Vincit on tunnettu loistavasta kulttuuristaan, mikä on teidän salaisuus? 
Vincit on palkittu nyt kolmesti putkeen Great Place To Work –tutkimuksessa Suomen parhaana työpaikkana, ja tähtäimessä on vielä Euroopan parhaan tittelin kiriminen nykyiseltä kolmannelta sijalta. Tunnustuksista huolimatta tyytyväisyyteen ei ole tuudittauduttu, vaan yksi keskeisimpiä piirteitä Vincitin arjessa onkin jatkuvan kehittämisen meininki - asiat ovat oikeastaan jatkuvassa muutoksessa, kun mietitään mikä olisi paras ja tarkoituksenmukaisin tapa toimia juuri nykyisessä tilanteessa. Tässä avoimuuden ilmapiiri ja rohkea keskustelu ovat tärkeitä, jotta erilaiset äänet saadaan kuuluviin ja mieltä painavat asiat on helppo nostaa esiin. Ajankohtainen tieto talousluvuista alkaen on avoimesti saatavilla, kaikkia on helppo lähestyä kasvotusten, chat-työkalu Slack on ahkerassa käytössä erilaisine kanavineen ja yhteisissä tilaisuuksissa käydään aktiivista keskustelua. Lisäksi porukalla on poikkeuksellisen suuria vapauksia toimia, ja tämä vastuu myös kannetaan täyden luottamuksen arvoisesti - oli kyse sitten asiakasprojektissa käytettävistä teknologioista tai jokaisella käytettävissään olevasta firman luottokortista. No policy policy -periaatteen mukaisesti kaikkia sitovat säännöt ja prosessit on pyritty pitämään olemattomissa ja näin mahdollistetaan ihmisten ja tiimien toimia niin kuin parhaaksi kussakin tilanteessa näkevät.

Kuinka kulttuuria ylläpidetään?
Yksi kantavimpia ajatuksia Vincitin arjessa on toiminnan jatkuva yhdessä kehittäminen. Tämän mahdollistaa avoin keskustelu - jos ongelmia ilmenee, ne saadaan nopeasti esiin ja hoidetaan yhdessä rakentavasti eteenpäin. Porukalta tulevat ideat ja ajatukset ovat kaiken edistyksen ydin, sillä viisaus harvoin asuu vain johdon päässä. Jotta keskustelu jatkuu aktiivisena jatkossakin, on ihmisten ehdotuksiin syytä reagoida ketterästi ja lähteä rohkeasti kokeilemaan uusia juttuja. Vincitillä sanotaankin, että on helpompi saada anteeksi kuin pyytää lupa. Asioita ei tarvitse aina hioa suunnitelmatasolla loppuun asti, vaan kannattaa lähteä yksin, pienellä porukalla tai kaikki yhdessä kokeilemaan - pääasia että ihmiset uskaltavat tehdä työtään omaan ammattilaisuuteensa nojaten ja tehdä firman tasoisiakin päätöksiä tuosta vaan, sen sijaan että jämähdettäisiin odottamaan jokaiseen asiaan lupaa erikseen.

Monia kiinnostaa rakentaa hyvää yrityskulttuuria. Mistä sinun mielestäsi on järkevä lähteä liikkeelle?
Vincitin käytäntöjä on rakennettu lähes vuosikymmenen ja niistä löytyy paljon mm. toimialaan liittyviä ulottuvuuksia, mutta varmasti meidänkin arjesta löytyy ajatuksia, joista voi inspiroitua ja saada ajatuksia sovellettavaksi omaan organisaatioon. Olennaisinta onkin lähteä liikenteeseen oman työpaikan arjesta: millaista työtä me täällä tehdään ja mikä on meidän porukalle tärkeää. Tässä avoin keskustelu on tärkeää, ja sen rakentamisen voi aloittaa hyvinkin käytännöllisesti pienin askelin - miten tietoa voitaisiin jakaa, millaisissa merkeissä voitaisiin viettää aikaa yhdessä, toimisiko jokin chat-työkalu? Työkulttuurin kehittämisessä voi lähestyä asiaa myös siitä näkökulmasta, että uusien prosessien ja käytänöjen kehittämisen sijaan lähdetäänkin purkamaan vanhoja. Ovatko kaikki palaverit, raportointivaatimukset ja säännöt tarkoituksenmukaisia? Miten ihmisille voitaisiin antaa enemmän tilaa tehdä työtään hyvin ja tuoda ajatuksiaan esiin? Näillä pääsee hyvään alkuun.

Kiitos haastattelusta!