19.12.2016

Tervetuloa 2017


Vuosi 2016 vetelee viimeisiään. On aika ottaa pieni katsaus siihen, mitä kaikkea ollaan saatu aikaan. Kulunut vuosi on ollut meille boosterilaisille kasvun ja muutoksen aikaa. Olemme saaneet joukkoomme mahtavia uusia vahvistuksia, jotka ovat tuoneet uutta väriä ja osaamista Boosterin arkeen. Kokonaisuudessaan vuosi on ollut hieno ja kasvattava. Kaikessa tekemisessä, niin myös meillä, ollaan välillä hieman pinteessä. Mutta mikäs sen hienompaa, kuin ottaa se rikastuttavana kokemuksena, joka kasvattaa meitä ja meidän toimintakulttuuria.

Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, millainen on hyvä yrityskulttuuri ja millainen toimintaympäristö kiehtoo huipputekijöitä. Meille on ollut jo alusta asti tärkeää, että saamme parhaat mahdolliset ammattilaiset Boosterille, sillä vain sitä kautta voimme palvella asiakkaitamme aina vaan laadukkaammin ja tehokkaammin. Pelkillä ”Tauno Tasalakeilla” ei mestaruuksia pokata – näin se vaan menee. Aina on myös kehitettävää itse kunkin toiminnassa, mutta uskomme siihen, että positiivinen kehittymisen nälkä ohjaa eteenpäin ja johtaa kohti parempaa huomista.





Näin uuden vuoden kynnyksellä on myös aika katsoa peiliin ja antaa itselleen palautetta menneestä vuodesta. Missä on onnistunut ja missä kohtaa on tullut maksettua parhaimmat oppirahat vuoden aikana. Mistä ponnistetaan tulevaan vuoteen ja mitä asioita tulee erityisesti kehittää ensi vuonna. Mitä palautetta voin sitten antaa itselleni kuluneesta vuodesta? Parasta mitä olen saanut aikaan: olen onnistunut saamaan huipputyypit ympärilleni 24/7. Koen valtavan tärkeänä, että hommat ovat hyvässä kuosissa niin töissä kuin vapaallakin. Elämä ei ole pelkkää työtä, vaan pitää olla balanssi perheen ja ystävien muodossa. Huomiotta ei saa jäädä omasta itsestäkään huolehtiminen. Oppirahoja puolestaan olen saanut maksaa niinkin vastakkaisista asioista kuin kiltteydestä ja äkkipikaisuudesta. Toisissa asioissa tarvitsen enemmän tiukkuutta ja toisissa harkintaa. Näillä eväillä otetaan taas askel kohti parempaa huomista.

Mitä uusi vuosi sitten tuo tullessaan Boosterille? Ainakin kovat tavoitteet ja uutta porukkaa tekemään lujasti töitä niiden eteen. Olemme metsästäneet syksyn ajan uusia boosterilaisia ja vihdoin löytäneet haluamamme ihmiset. Nyt on hyvä fiilis. Uskon vahvasti, että ensi vuosi kun saadaan käyntiin, on tiimimme iskukykyisempi kuin koskaan aiemmin. Palvelutarjoomamme on laajempi ja henki Boosterilla parempi kuin koskaan. Tästä on hyvä ponnistaa.






Ennen sitä rauhoitutaan joulun viettoon ja nautitaan ajasta läheisten kesken. Iso kiitos kaikille, jotka olette olleet tekemässä vuotta 2016 meidän kanssa. Toivottavasti saamme tehdä yhdessä myös vuotta 2017 – ja tervetuloa uudet tuttavuudet yhteiselle matkalle.


Tero Luoma
tero.luoma@bstr.fi

25.11.2016

Idea


Vuosi 2016 alkaa kääntymään loppusuoralle ja markkinoijan näkökulmasta on yhteenvedon aika. Kirjataan ylös mitä on tehty ja mitä on jäänyt tekemättä. Suosittelen tässä kohtaa rehellistä ja avointa arviointia toimista, koska ilman sitä seuraavasta vuodesta on lähtökohtaisesti tulossa edeltäjänsä kopio. Ei pelätä epäonnistumisia, eikä yritetä peitellä niitä. Opitaan virheistä ja lähdetään seuraavaan vuoteen raikkaalla asenteella. Vuodesta 2017 tulee erilainen! 

Vuoden 2017 markkinoinnista tulee erilainen ideoiden avulla. Halusin pitää otsikkoni ytimekkäänä, mutta lisäisin tähän vielä, että aitojen persoonallisten ideoiden avulla. Uskallan sanoa sen nyt ääneen; Jounin Kauppoja on syntynyt sosiaaliseen mediaan viimeisen vuoden aikana liian paljon. Huutomerkit ja isot kirjaimet postauksissa lisääntyvät viikoittain ja ”hei tästähän saa kertoa kaverillekin” -lausahdusta on kuultu jo riittävästi. Jounin Kauppoja voi olla vain yksi ja se riittää.

Sisältöjen määrä eri kanavissa on valtava. Jokaisella kuluttajalla on mahdollisuus itse määrittää, millaisia henkilöitä, brändejä ja toimijoita he seuraavat. Facebookin kiristyvä valvonta ja mainosten estotyökalut poistavat onneksi viimeisetkin verkon täytteet. Yrityksen tulisi tuottaa jotakin lisäarvoa kuluttajalle, ja se lisäarvo ei voi olla kilpailu, johon voi osallistua tykkäämällä, kommentoimalla, tägäämällä, jakamalla tai viheltämällä. Lopetan jokaisen yrityksen seuraamisen, joka sortuu tähän maailman yksinkertaisimpaan ideaan. Meidän on aika tuoda yrityksen erilaisuus esille ja luottaa sen arvoihin, visioon ja missioon. 

On tutkittu, että jopa 61 prosenttia kuluttajista etsii tietoa verkosta ennen ostopäätöksen tekemistä. Verkkokaupassa tämä prosentti on vieläkin korkeampi. Kaikki tarvittava tieto ostopäätöksen vahvistamiseen on suurimmalla osalla mukana ympäri vuorokauden. Milleniaali sukupolvi ei jätä kännykkää pois missään vaiheessa, ja suurin osa asettaakin sen turvallisesti tyynyn alle nukkumaan mennessä.

Jos se ei sitä vielä ole ollut, niin tehdään vuodesta 2017 ideoiden vuosi. Mietitään ensin, mitä me haluamme kertoa ja miksi se kiinnostaisi ketään. Vasta sen jälkeen miten me sen teemme. Uskon vahvasti siihen, että ihmisiä kiinnostaa kaikista eniten se, minne yritys voi heidät viedä. Me elämme aikaa, jolloin yrityksen kulttuuri saa herätä henkiin ja kertoa tarinaa paremmasta tulevaisuudesta. Jokaisella yrityksellä on oma kulttuuri, jota voisi kuvailla myös sieluksi. Jos yritys yrittää olla kuten joku toinen, jää meiltä näkemättä yksi hieno tarina imitaation takaa. 


Jussi Ojala
jussi.ojala@bstr.fi

9.11.2016

Uhkaako Adblocking verkkomarkkinointia?


Meille on tullut asiakkailtamme muutamia kysymyksiä mainosten esto-ohjelmien käyttämisen vaikutuksista verkkomarkkinointiin. Digitaalisen markkinoinnin suunnittelijamme Matti valottaa aihetta tuoreessa blogissaan.

Mitä Adblockingilla tarkoitetaan? 

Adblockingilla tarkoitetaan sellaisten ohjelmien käyttöä, jotka tunnistavat verkossa olevat mainokset ja jättävät ne näyttämättä. Verkossa seikkaileva henkilö voi näin ollen selata nettiä tai kuluttaa muuta verkossa olevaa sisältöä ilman mainoksia. Mainosten estotyökaluja käytetään lähinnä sen takia, että netin käyttö nopeutuisi (sivulla olevat mainokset eivät lataudu, joten sivu on ”kevyempi”). Osa mainosten estäjistä käyttää näitä ohjelmia siksi, etteivät mainokset häiritse nettisivujen käyttökokemusta. Tunnetuimmat mainosten esto-ohjelmat ovat AdBlock sekä AdBlock Plus.

Kuinka paljon erilaisia mainosten esto-ohjelmia käytetään? 

Mainosten esto-ohjelmien käytön yleisyys vaihtelee paljon maittain ja lisäksi variaatiota löytyy myös tietolähteestä riippuen. Näistä asioista johtuen absoluuttista totuutta on vaikea määrittää.

Yleisimmin mainosten esto on kuitenkin käytössä nuorilla, alle 25-vuotiailla miehillä. Mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään, sitä vähemmän mainosten esto-ohjelmia käytetään. Tietolähteestä riippuen koko Suomen nettikäyttäjistä arviolta 15–25 % käyttää jotain mainosten esto-ohjelmaa. Mainosten esto on yleisempää pöytätietokoneilla ja kannettavilla kuin mobiililaitteilla. Mobiilissakin mainosten esto on kuitenkin viime vuosina lisääntynyt.

Uhkaako Adblocking sitten verkkomainontaa? 

Uhkaa, mutta vielä ei kannata huolestua, sillä suurin osa käyttää nettiä ilman mainosten esto-ohjelmaa. Lisäksi esimerkiksi AdBlock päästää normaaliasetuksilla Googlen hakusanamainonnan läpi. Google, Amazon sekä Microsoft ovat myös maksaneet tietyille esto-ohjelmille, jotta ne päästäisivät heidän mainosverkostoissaan esiintyviä mainoksia ainakin osittain läpi.

Mainosten esto-ohjelmien käyttäminen saattaa aiheuttaa pientä vääristymää display-mainosten näyttökertojen tilastointiin, riippuen mainosverkosta sekä teknologiasta, jota mainosten esto-ohjelma käyttää. Tämä ei kuitenkaan ole merkittävä haitta, koska lähtökohtaisesti verkkomainonnassa on tärkeämpää mitata sivustolle siirtyneiden määrää ja käyttäytymistä, kuin absoluuttisia näyttökertoja. Toki tämäkin riippuu tavoitteista, joita verkkomainonnalle on asetettu.

Tulevaisuudessa esto-ohjelmat kuitenkin pakottavat mainostajat keksimään entistä ketterämpiä mainosmuotoja. Läsnäolo sosiaalisessa mediassa sekä oman relevantin sisällön tuottaminen korostuu. Myös hakusanamainonta tulee edelleen olemaan tärkeä osa digitaalista markkinointia.

Matti Koski-Sipilä
matti.koski-sipila@bstr.fi

20.10.2016

Haudotko innovaatiota?


Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila kertoi Markkinoinnin viikolla kysyneensä yrityksen henkilökunnalta, mikä on ollut viimeisin innovaatio, jonka Finlayson on tehnyt. Hänen mukaansa henkilökunta oli ollut hyvin hiljaa ja varovainen vastaus tuli seuraavana päivänä. Heidän viimeinen innovaationsa on pussilakana. Finlayson painoi ensimmäisen pussilakanan 1960-luvulla.

Pussilakana vaikuttaa hyvin yksinkertaiselta innovaatiolta ja sellaisia suurin osa innovaatioista onkin. Mielessä saattaa siintää ajatus pitkälle viedystä high-tech-tuotteesta, mutta oikeasti parhaat innovaatiot ovat arkielämää helpottavia asioita tai palveluita, jotka vievät yksinkertaisen asian aivan uudelle tasolle. Innovoinnin ei tarvitse tarkoittaa Pelle Pelottoman työhuonetta, vaan se voi olla vain halukkuutta ratkaista olemassa oleva ongelma.

Muuttuva maailma haastaa eri alojen toimijat miettimään, miten omaa osaamista jalostetaan eteenpäin ja miten luodaan valmiuksia vastata vaihtelevaan kysyntään. Lisäksi vaaditaan ketteryyttä ja valmiutta ottaa riskejä. Ei voida jäädä yhden innovaation varaan ja toivoa sen riittävän. Tutkimusten mukaan Finlayson on Suomen arvostetuimpia brändejä, mutta sen liikevaihto on Kurttilan mukaan laskenut viimeiset 100 vuotta. Yksi innovaatio ei riitä pitämään edes arvostettua brändiä pinnalla. Yrityksen tulos nousi plussalle vuonna 2015, uusien omistajien visio todistettavasti toimii.

Jos yritykselläsi on hautumassa vuoden 2020 pussilakana, sen kaikki potentiaali on valjastettava nyt. Tuotekehityksessä on mietittävä, miten se valmistellaan markkinoille sopivaksi, kuluttajien tai teollisuuden haluamaksi tuotteeksi – asiakasnäkökulma edellä. Se vaatii tuotekehitystä ja palvelumuotoilua uudella tulokulmalla. Se on tulevaisuuden hahmottamista ja markkinoiden tuntemista. Siinä on paljon työsarkaa, ja kysymysten äärellä on hyvä hakea apua ja löytää lisäaivoja pohtimaan asioita eteenpäin.

Valjasta BSTR mukaan kehittämään innovointiasi ja tavoittamaan potentiaaliset markkinat.
Lue lisää www.bstr.fi/innovaatioseteli


Hanne Pohto-Viita
hanne.pohto-viita@bstr.fi

23.9.2016

Fontti on yrityksen käsiala



Meiltä kysytään usein kysymyksiä liittyen fontteihin. Esimerkiksi miksi niistä pitää tai kannattaa maksaa, kun ilmaisiakin on saatavilla, tai miksi fontteja ei voi lähettää jokaiselle, joka tarvitsee sitä yrityksen töihin. Tässä blogissa avataan fonttien maailmaa esimerkiksi suunnittelun ja tekijänoikeuksien näkökulmasta.

Pieni sanasto 

Yleiskielessä tekstin ulkoasusta käytetään nimeä fontti, mutta ammattikielessä puhutaan kirjasintyypeistä. Yleensä kirjasintyypillä on variaatioita, joita kutsutaan yleiskielellä esimerkiksi lihavoinniksi ja kursiiviksi. Ammattikielessä niitä nimitetään leikkauksiksi. Kirjasintyypillä voi olla hyvinkin monenlaisia leikkauksia, jotka muuttavat peruskirjasintyyppiä monella tavalla: ohuemmaksi, paksummaksi, leveämmäksi, kallistuneemmaksi, rouheammaksi jne. Rajana on tekijän mielikuvitus ja ajatus siitä, miten ja missä kirjasintyyppi on käytössä. Typografia puolestaan laajentaa tekstin visuaalisuuden koskemaan esimerkiksi kirjainten värimaailmaa, kirjainten kokoa, kirjainten välejä, rivivälejä, kappaleiden sisennyksiä, otsikointityyliä eli kaikkea, mikä vaikuttaa tekstin ulkoasuun.

Kirjasintyyppi viestii toimialasta 

Kirjasintyyppi, tai -tyypit, ovat yhtä tärkeä osa yrityksen visuaalista identiteettiä kuin logo, värimaailma, kuvatyyli ja grafiikka. Ei ole yhdentekevää millaisilla kirjasintyypeillä yritys tai yhteisö viestii, koska ne näkyvät kaikkialla: nimessä, lomakkeissa, verkkobannereissa, valomainoksissa, verkkosivuilla – lista on loputon.

Visuaalisen suunnittelun näkökulmasta asiakkaan toimintaan sopivaa kirjasintyyppiä lähdetään kartoittamaan pohtimalla, millaisen mielikuvan asiakas haluaa välittää. Onko yrityksen imago esimerkiksi hauska, vakava, raikas, vanhanaikainen, virallinen tai rento?

Otetaanpa joitakin esimerkkejä: 






Kuten esimerkeistä voi havaita, kirjasintyyppi todella viestii toimialasta ja tunnelmasta, joka visuaalisella ilmeellä halutaan luoda. Kun sanan luettuasi et ajattele millaisella kirjasintyypillä se on kirjoitettu tai pidät kirjoitusasua miellyttävänä, valinnassa on todennäköisesti onnistuttu hyvin. Vaikka absoluuttisia totuuksia ei ole, pystyt varmasti linjaamaan esimerkeistä miten nimeä ei olisi kannattanut kirjoittaa, koska viesti muuttuu ristiriitaiseksi.

Toimialastahan se viestii, mutta toimiiko se käytännössä? 

Kun sopiva kirjasintyyppi löytyy, täytyy vielä tutkia useita teknisiä seikkoja ennen kuin sen voi hyväksyä asiakastyöhön sopivaksi. Tässä esimerkkejä

  • Millä kielillä kirjasintyypin tulee toimia? Esimerkiksi jos sen tulee toimia suomeksi, englanniksi, ruotsiksi ja ranskaksi, vaadittu kirjainmäärä laajenee jo aika suureksi. Täytyy löytyä å, ä, ö sekä ranskan kirjaimet aksenteilla ja muilla kirjainvariaatioilla. 
  • Löytyykö kirjasintyypistä isot ja pienet kirjaimet? Entäpä numerot, välimerkit tai muut erikoismerkit? 
  • Toimiiko kirjasintyyppi erityisen pienenä tai suurena? Onko sen toimittava esimerkiksi sekä elintarvikkeen etiketeissä että banderollissa jäähallin reunalla? 
  • Onko kirjasintyyppi helppo lukea? Joskus sen tulee toimia opasteissa tienvarsilla ja joskus julkaisuissa suurina tekstimassoina. 
  • Voiko kirjasintyyppiä käyttää negana, ts. valkoisena värillisellä pohjalla? 
  • Toimiiko se hyvin netissä? 
  • Riittääkö yksi kirjasintyyppi vai onko sekä visuaalisesta että käytännöllisestä näkökulmasta järkevää valita useampi, jotka pelaavat hienosti yhteen. 


Lisäksi tulee aina harkita, mikä Office-ystävällinen kirjasintyyppi voidaan tuoda valitun kirjasintyypin rinnalle Office-ohjelmissa käytettäväksi. Erikoisemmalla kirjasintyypillä tehtyjä dokumentteja ei voi lähettää sellaisille koneille, joissa kirjasintyyppiä ei ole asennettuna. Jos näin tehdään, asiakirjan asettelu ei säily, koska kirjasintyypit ovat eri levyisiä ja korkuisia. Kun asiakirja korvaa kirjasintyypin parhaaksi katsomallaan vaihtoehdolla, lopputuloksena on väärin tekstille varattuun tilaan mitoitettu tekstimassa, joka ei pahimmassa tapauksessa mahdu sivulle ja tärkeää tietoa tippuu näkyvistä. Eikä lopputulos kovin miellyttävältäkään näytä.

Hyvästä kirjasintyypistä kannattaa maksaa… 

Hyvässä kirjasintyypissä on huomioitu sen toimivuus käytännössä, ja se on laadukkaasti rakennettu tätä silmällä pitäen. Ilmaisia hyviäkin kirjasintyyppejä on saatavilla, mutta niiden määrä on suppeampi ja kirjasintyyppi on hyvin todennäköisesti laajasti muidenkin käytössä. Nämä ilmaiset kirjasintyypit ovat ”jokaiselle jotakin”, joten kun haetaan yksilöllisempää ja persoonallisempaa otetta, maksullinen kirjasintyyppi on aina parempi valinta. Kirjasintyypin voi myös teettää mittatilaustyönä, jos haluaa täysin uniikin käsialan käyttöönsä.

Vaikka ilmainen kirjasintyyppi voi olla laadukas ja käyttökelpoinen, se on usein neutraali, koska sen tulee soveltua suuremman asiakaskunnan tarpeisiin. Olen esimerkiksi törmännyt samaan ilmaiseen kirjasintyyppiin turistikohteen, perunan ja julkisen liikenteen markkinoinnissa. Tässä tilanteessa ei voitane puhua erityisen hyvin toimialasta viestivästä kirjasintyypistä.

…ja myös pitää! 

Kirjasintyypit ovat tekijänoikeuden alaista taiteellista materiaalia samalla tavalla kuin valokuva tai kuvitus. Ne eivät mystisesti ilmesty generaattorista, vaan oikea ihminen luo ja piirtää kirjasintyypin leikkauksineen. Näin syntyy teos, jonka tekijällä on oikeus teoksen käyttömaksuun.

Käyttöoikeus kirjasintyyppiin ostetaan lisenssillä, joka on hinnoiteltu joko konekohtaisesti tai pakettina useammalle koneelle. Tästä syystä kirjasintyyppejä ei ole oikeutta levittää enempää kuin ostettu lisenssi sallii. Usein pakettilisenssi vielä asettaa rajoituksen, että käyttäjien on oltava samasta organisaatiosta.

Kirjasintyyppilisenssin ostamista voikin verrata ohjelmistonlisenssiin. Ei ole laillista lähettää esimerkiksi Office-pakettia kaverille, kun tämän pitäisi käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa. Joten kun kirjasintyyppi otetaan käyttöön, tulee huolehtia, että kaikkien kirjasinta käyttävien yritysten tai yhteisöjen lisenssi fontista on kunnossa.

Kirjasintyypit eivät kuitenkaan ole erityisen kalliita, joten yleensä hinta ei muodostu suureksi ongelmaksi. Ja kirjasintyypin välittämästä viestistä kannattaa maksaa!


Mari Dawe
mari.dawe@bstr.fi

16.9.2016

Kadonneen sisun metsästys


Paluumuuttaja katsoo usein sekä uutta että vanhaa kotimaataan erilaisin silmin kuin ennen muuttoa. Vuodet ulkomailla laajentavat maailmankuvaa ja tuovat näkökulmaa. Miltä se Suomi näyttää maailman toiselta laidalta ja ihan äärestä? 

Olen viimeisen kolmen paluumuuttaja-vuoden aikana seurannut uutisointia ja kansallista pohdintaa Suomen heikosta kansainvälisestä kilpailukyvystä ja siitä, miten suomalaiset eivät osaa markkinoida. Väliin mahtuu onneksi positiivisia pirskahduksia ja toiveikkuutta, mutta keskustelu vaikuttaa olevan valtaosin negatiivista ja lannistavaa. 

Mikä estää meitä edistämästä kaupankäyntiä ja saavuttamasta menestystä? Uskalluksen puute? Motivaation puute? Jähmeä koneisto? Kapuloita rattaissa? Poljemmeko itse itseämme syvemmälle perisuomalaiseen suohon ilman pelastusköyttä?

Tässä kohtaa tulevat usein vertaukset esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Ruotsiin. Siellä osataan markkinoida, myydä ja diskuteerata. Mutta...USA:ssa on surkea poliittinen ilmapiiri, rikollisuutta, huono sosiaaliturva ja vaikka ja mitä. Ruotsissa on muuten kaikki huonommin, ihan vain sen takia, että se on naapuri. Ollaanhan me kuitenkin parempia, koska meillä on maailman paras koulutusjärjestelmä. 

Suomalainen pelko ja kateus. Miten ne nostavatkin päätään aina, kun edessä on mahdollisuus oppia ja soveltaa uutta? 

Toiminnan paikka 

Suomalainen sisu ei ole enää niin erikoista, ellemme me tee siitä ainutlaatuista, oikeasti ole erityisen sisukkaita ja kerro sitä rohkeasti maailmalle. Monet vanhemman polven yhdysvaltalaiset muistavat vielä, miten pieni Suomi oli ainut maa, joka maksoi sotavelkansa. Nuorempi sukupolvi tietää PISA-tulokset ja äitiyspakkaukset. Yhteiskunnan turvaverkko herättää ihailua ja ihmetystä. Siihen se jääkin. Sisu ei ole enää se ensimmäinen sana, joka tulee Suomesta mieleen. Tosiasia kuitenkin on, että esimerkiksi yhdysvaltalaisessa yritysmaailmassa ja kansalaisten omassa, heitä koskettavassa arjessa muiden maiden kuin Suomen menestystarinat loistavat kirkkaammin.

Mitä jos emme määrittelisi kansallista itsetuntoa vertaamalla Suomea muihin, vaan pureutuisimme kunnolla nykytilanteeseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin? Suomi tarvitsee nyt ennen kaikkea nöyryyttä oppia muilta menestyjiltä ja laittaa hyväksi koetut toimet oikeasti käytäntöön. 

Yrittäjyys ja yritteliäisyys 

Perusopetuksen opetussuunnitelma on uudistettu ja yrittäjyys on levinnyt suomalaisiin kouluihin. Virkistävää. Monessa muussa maassa, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa, yrittäjyyttä ei tarvitse erikseen lisätä opetussuunnitelmaan. Siellä innovointi ja tiedon soveltaminen, unelmien rakentaminen ja toteuttaminen, muiden huomioon ottaminen ja omien mielipiteiden ja perusteluiden esittäminen nivoutuvat miltei jokaiseen oppiaineeseen ja koulupäivän arkeen. Jo päiväkodissa Show and Tell -hetket ryhmissä kannustavat pieniä kertomaan ja perustelemaan mielipiteensä. Peruskoulussa VIP Week antaa jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden olla se luokan kirkkain tähti, opettaa muulle luokalle jotain itselle tärkeää ja muille hyödyllistä. Parhaiten toiset huomioon ottava oppilas on kuukauden Soaring Eagle (Safe - Optimistic - Accountable - Respectful) ja saa koko koulun positiivisen ja kannustavan huomion. Myynti- ja neuvottelutaitoja hiotaan joka naapurustossa limonadiständeillä sekä koulujen ja harrastusten varainkeräyskampanjoissa. Myöhemmin analysointi-, väittely- ja esiintymistaitojen kartuttaminen jatkuu high schoolista yliopistoon. Palveluammatit, ja sitä myötä korkea työmoraali ja vaativa palvelun taso, tulevat monelle opiskelijalla tutuksi, koska jostain täytyy hankkia rahat huimiin lukukausimaksuihin. Tiivis yhteistyö yritys- ja työelämän sekä koulujen välillä auttaa opiskelijan valmistautumista työelämään. Mielipiteiden rohkea perusteleminen, rakentavan kritiikin antaminen ja muiden vakuuttaminen ovat peruskommunikointitaitoja, jotka eivät tarvitse omia oppitunteja. Ja jos tulevaisuuden haaveammatti on yksityisyrittäjä, entrepreneur kuulostaa jo sanana vakuuttavalta ja arvokkaalta. 

Miten tämä liittyy Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn ja markkinointiin? Tässä on meillä juuri se nöyrä oppimisen paikka. Oli suomalainen perusluonteenlaatu mikä tahansa, on liian turvallista piiloutua sen taakse ja ajatella, että ei meistä ole markkinoimaan ja myymään kansainvälisellä tasolla. Ei yhdysvaltalainen ole kuitenkaan syntyessään sen parempi markkinoija, myyjä tai keskustelukumppani kuin suomalainen. Ero on ympäristössä, kasvatuksessa ja vuorovaikutuksessa. Ja ennen kaikkea siinä, että yhteiskunnassa arvostetaan aktiivisuutta ja aloitekykyä, rohkeutta unelmoida ja toteuttaa unelmat. Epäonnistumisista opitaan, kerrotaan muille ja toivotaan, että he eivät tee samoja virheitä. Kaverilta kysytään mielipidettä ja toisilta halutaan oppia. Apua pyydetään ja annetaan pyytämättä. Vierustoveri halutaan oppia tuntemaan ja hänestä huolehditaan. Kannustus ja yhteishenki luovat tilaisuuksia koko isolle yhteisölle. Koska yhteiskunnan turvaverkko puuttuu, jokaisen oma yhteisö muodostaa itse valikoidun turvaverkon; kuului siihen sitten perhe, suku, ystävät, naapurusto, kylä, työpaikka, koulu, seurakunta tai esimerkiksi harrastuspiiri. Yhdysvalloissa yksilön vastuu omasta elämästään ja unelmistaan on suurempi kuin Suomessa. Se, jos jokin, tuo jälleen esille amerikkalaisen sisukkuuden. Kun tämän tiedostaa, kannustaa se myös toimimaan ja tukemaan toisia yhteisön jäseniä.  

Sisulla eteenpäin 

Suomalainen yritysmaailma tarvitsee juuri nyt kunnon SWOT-analyysin ja realistisen lyhyen ja pitkän tähtäimen strategian kansainvälistymiseen, ilman turhaa byrokratiaa. Päätöksentekokykyä ja ketterää etenemistä. Roppakaupalla muuntautumiskykyä ja ensi käden tietoa paikallisista markkinoista, eikä vain tukeutumista stereotypioihin ja ennakkoluuloihin. Varmastikaan siitä, miksi pitää kansainvälistyä, ei tarvitse enää keskustella. 

Maailmaa ei enää valloiteta laadukkaalla valmistuksella ja toimitusvarmuudella. Ne ovat itsestäänselvyyksiä. Tuote ja palvelu ovat perusasioita, jotka pitää olla kunnossa. Sen jälkeen tarvitsemme paljon sisukkaita, avoimia, aidosti innostuneita, rohkeita ja ennakkoluulottomia yrityksiä ja ihmisiä, jotka ymmärtävät kansainvälisen myynnin vaatimukset, unelmoivat isosti eivätkä pelkää epäonnistua, hakevat vaikutteita rajojen ulkopuolelta, jakavat kokemuksiaan ja kertovat tarinoita niin, että ne sykähdyttävät kuulijaa ja saavat aikaan toimintaa.

Suomalainen sisu pitää löytää uudestaan ja päivittää tähän päivään!

Anniina Walsh
anniina.walsh@bstr.fi