20.5.2016

Ihmisistä rakentuva markkinointistrategia


Liike-elämään keskittyvissä julkaisuissa törmää lähes viikottain uutisiin, joissa kerrotaan Suomen vetovoimaisimmista työpaikoista. Yritysten toimitusjohtajat ovat kysyttyjä puhujavieraita eri seminaareihin ja monilla on palo oppia heiltä edes pieni pala menestysreseptiä. En tiedä, mitä fiiliksiä tämä herättää sinussa, mutta itselle uutiset tuovat tunteen, että meillä on vielä mahdollisuuksia. On olemassa sukupolvi, joka ymmärtää ihmisten tarkoituksen digitalisoituvassa maailmassa. Sukupolvi johtajia, jotka luottavat ihmisiin täydestä sydämestään ja antavat heidän luottamuksen näkyä avoimesti työpaikoilla. Eikä ihme, että nämä yritykset keikkuvat haluttujen työpaikkojen listoilla vuodesta toiseen. Uutisten ja listojen ulkopuolelta löytyy varmasti monia yhtä vetovoimaisia yrityksiä, mutta omaa toimintaa on helppo vertailla julkisuudesta tuttuihin toimijoihin. 

Tänä päivänä työnantajan ainoa tehtävä on luoda olosuhteet työntekijöille, maksimoida oma ammattitaito ja ennen kaikkea potentiaali, joka on vielä käyttämättä työntekijän kohdalla. Liian monesti tulee tunne, kun näkee kaupungilla kulkiessa työntekijöitä omissa askareissa, että he todella tietävät olevansa vain pieni osa suuremmassa koneistossa, ilman todellista tarkoituksen tunnetta omaa työtään kohtaan. Se harmittaa ainakin minua ihan suunnattomasti. Työntekijöiden motivaation puute näkyy suoraan asiakaspalvelussa. Työn jälki saattaa olla sinne päin ja tehokkuus ei ole lähelläkään täyttä potentiaalia. En syytä enää työntekijöitä huonosta palvelusta, vaan siirrän katseen jo automaattisesti kohti suurempaa kuvaa. Katson yrityksen strategiaa, joka on selkeästi viritetty vain kustannustehokkuuteen ja kaikesta työntekijöihin liittyvästä on leikattu mahdollisimman paljon pois, jotta viimeisetkin motivaation rippeet ovat varmasti kadonneet työntekijöiden arjesta. Johtajien katseet ovat monesti luvuissa ja ihmiset lukujen takaa unohtuvat. 

Mitä jos työntekijä olisi aina oikeassa? 
Edustan itse y-sukupolvea, joka tietää mitä haluaa ja miten sinne päästään. Tämä luo työnantajalle suuren haasteen. Kuinka luoda riittävästi haasteita nuorille tekijöille, jotta heidän motivaationsa ja askeleensa suuntautuvat kohti oikeaa visiota? Tänä päivänä yritysten suurin vetovoimatekijä on se, kuinka tehokkaasti he motivoivat omia työntekijöitään, ja tämä on muovannut johtajan roolin täysin uudella tavalla. Johtaja ei ole enää se, joka tietää asiat parhaiten, vaan hän on henkilö, joka ympäröi itsensä itseään viisaammilla ihmisillä ja valmentaa heistä parhaat tulokset irti ottaen huomioon jokaisen yksillölliset tarpeet. 

Digitalisaation myötä koneelliset, joskus yksinkertaiset toiminnot on automatisoitu erilaisten työkalujen avulla, jolloin ihmisten aikaa on jäänyt yhä enemmän oman ammattitaidon kehittämiseen opiskelemalla verkossa, lukemalla blogeja, kuuntelemalla podcasteja, osallistumalla webinaareihin ja suorittamalla tutkintoja verkon välityksellä. Uskallan väittää, että tulevat sukupolvet ovat viisaampia kuin aikaisemmat sukupolvet. Ei siinä, mikä kirjainyhdistelmä heidän tittelinsä perässä on, vaan siinä, kuinka ajankohtaista tietoa he hallitsevat ja omaksuvat. 

Liian usein yritysten markkinointi mielletään vain kampanjoiksi, joita tehdään neljä kertaa vuodessa, vaikka todellinen tarve olisi purkaa yrityskulttuuri ja strategia atomeiksi ja rakentaa ne täysin uudestaan työntekijöiden ehdoilla. Nämä kaikki muutokset ovat vetovoimatekijöitä, jotka kutsuvat puoleensa intohimoisia työntekijöitä. Tekijöitä,  jotka tekevät työnsä täydestä sydämestään ja luovat asiakkaille ylivertaisia kokemuksia. Asiakas pysyy yritysten keskiössä, mutta työntekijät ovat yritysten moottori, joka pitää koneen liikkeellä ja varmistaa yrityksen kehityksen toimialansa huipulle.

Jussi Ojala 
jussi.ojala@bstr.fi

6.5.2016

Printin monet ulottuvuudet


Somen villitessä kannattaa muistaa myös painetun julkaisun voima. Printti rakentaa uutta rooliaan markkinoinnin välineenä. Sillä voidaan nyt erottua ja luoda wow-elämys. Muutama viikko sitten pääsimme todistamaan kyseistä efektiä, kun noin yhdentoistatuhannen Lakeudelta pois muuttaneen postiluukkuun kolahti Munkomia-lehti. BSTR sai toteuttaa Into Seinäjoen innoittaman Lakeuden laifstailiin sukeltavan julkaisun yhdessä Viestintätoimisto I-print plussan kanssa. Lue Munkomia kokonaisuudessaan tästä.

Avaimet onnistuneeseen printtijulkaisuun 


Hiottu printtitimantti syntyy usean eri ammattilaisen yhteistyönä. Asiakkaan antamissa raameissa toteutetaan sisällöntuotanto, tekstit, kuvamaailma, graafinen ulkoasu, taitto ja painatus. Kokonaisuuden sitoo onnistunut projektinhallinta, joka vapauttaa suunnittelijat keskittymään toteutukseen ja pitää paketin kasassa.

Printin onnistuneisuutta voi punnita lukijan näkökulmasta esimerkiksi näin:

1. Mielenkiinnon herättäminen 
Ensimmäinen lehdestä tai esitteestä nähtävä asia on kansi. Sillä on houkuttelevuuden luomisessa tärkein rooli. Parhaimmillaan pelkästään mielenkiintoinen ulkoasu saa myös uuden asiakkaan tarttumaan julkaisuun. Printin kokonaisvaltaiseen kokemukseen kuuluu myös materiaalit, julkaisun fyysiset mitat sekä painon jälkikäsittelymahdollisuudet, kuten esimerkiksi kohdelakkaus.

2. Helppous 
Sisällön palastelulla eli pilkkomisella erilaisiin pienempiin osiin pidetään lukijan ruokahalu yllä. Harkitut ja testatut palstanleveydet, leipätekstin koko, väliotsikointi ja muut typografiset keinot tekevät sisällön nauttimisesta sujuvaa ja miellyttävää.

3. Uskottavuus 
Tekstin virheettömyys ja laadukkaat kuvat luovat viestijästä ammattimaisen mielikuvan: Kun julkaisu on viimeistelty, myös muut asiat tämä firma hoitaa hyvin.

4. Yllätykset 
Näyttävät kuvat ja elementit, harkittu kaavan rikkominen, rytmi ja lehdessä vaihtelevat juttutyypit lisäävät lukijan ruokahalua.

5. Syvyys 
Kun sisältö tuodaan esiin tarinoiden kautta, se vetoaa tunteisiin ja jää mieleen. Erilaisilla lisämausteilla – vaikkapa videorikasteilla – sisällöstä saa entistäkin monipuolisemman. Jälkimauksi tulee jäädä tunne: tähän palaan uudelleen.


Satu Haavisto
satu.haavisto@bstr.fi