23.9.2016

Fontti on yrityksen käsiala



Meiltä kysytään usein kysymyksiä liittyen fontteihin. Esimerkiksi miksi niistä pitää tai kannattaa maksaa, kun ilmaisiakin on saatavilla, tai miksi fontteja ei voi lähettää jokaiselle, joka tarvitsee sitä yrityksen töihin. Tässä blogissa avataan fonttien maailmaa esimerkiksi suunnittelun ja tekijänoikeuksien näkökulmasta.

Pieni sanasto 

Yleiskielessä tekstin ulkoasusta käytetään nimeä fontti, mutta ammattikielessä puhutaan kirjasintyypeistä. Yleensä kirjasintyypillä on variaatioita, joita kutsutaan yleiskielellä esimerkiksi lihavoinniksi ja kursiiviksi. Ammattikielessä niitä nimitetään leikkauksiksi. Kirjasintyypillä voi olla hyvinkin monenlaisia leikkauksia, jotka muuttavat peruskirjasintyyppiä monella tavalla: ohuemmaksi, paksummaksi, leveämmäksi, kallistuneemmaksi, rouheammaksi jne. Rajana on tekijän mielikuvitus ja ajatus siitä, miten ja missä kirjasintyyppi on käytössä. Typografia puolestaan laajentaa tekstin visuaalisuuden koskemaan esimerkiksi kirjainten värimaailmaa, kirjainten kokoa, kirjainten välejä, rivivälejä, kappaleiden sisennyksiä, otsikointityyliä eli kaikkea, mikä vaikuttaa tekstin ulkoasuun.

Kirjasintyyppi viestii toimialasta 

Kirjasintyyppi, tai -tyypit, ovat yhtä tärkeä osa yrityksen visuaalista identiteettiä kuin logo, värimaailma, kuvatyyli ja grafiikka. Ei ole yhdentekevää millaisilla kirjasintyypeillä yritys tai yhteisö viestii, koska ne näkyvät kaikkialla: nimessä, lomakkeissa, verkkobannereissa, valomainoksissa, verkkosivuilla – lista on loputon.

Visuaalisen suunnittelun näkökulmasta asiakkaan toimintaan sopivaa kirjasintyyppiä lähdetään kartoittamaan pohtimalla, millaisen mielikuvan asiakas haluaa välittää. Onko yrityksen imago esimerkiksi hauska, vakava, raikas, vanhanaikainen, virallinen tai rento?

Otetaanpa joitakin esimerkkejä: 






Kuten esimerkeistä voi havaita, kirjasintyyppi todella viestii toimialasta ja tunnelmasta, joka visuaalisella ilmeellä halutaan luoda. Kun sanan luettuasi et ajattele millaisella kirjasintyypillä se on kirjoitettu tai pidät kirjoitusasua miellyttävänä, valinnassa on todennäköisesti onnistuttu hyvin. Vaikka absoluuttisia totuuksia ei ole, pystyt varmasti linjaamaan esimerkeistä miten nimeä ei olisi kannattanut kirjoittaa, koska viesti muuttuu ristiriitaiseksi.

Toimialastahan se viestii, mutta toimiiko se käytännössä? 

Kun sopiva kirjasintyyppi löytyy, täytyy vielä tutkia useita teknisiä seikkoja ennen kuin sen voi hyväksyä asiakastyöhön sopivaksi. Tässä esimerkkejä

  • Millä kielillä kirjasintyypin tulee toimia? Esimerkiksi jos sen tulee toimia suomeksi, englanniksi, ruotsiksi ja ranskaksi, vaadittu kirjainmäärä laajenee jo aika suureksi. Täytyy löytyä å, ä, ö sekä ranskan kirjaimet aksenteilla ja muilla kirjainvariaatioilla. 
  • Löytyykö kirjasintyypistä isot ja pienet kirjaimet? Entäpä numerot, välimerkit tai muut erikoismerkit? 
  • Toimiiko kirjasintyyppi erityisen pienenä tai suurena? Onko sen toimittava esimerkiksi sekä elintarvikkeen etiketeissä että banderollissa jäähallin reunalla? 
  • Onko kirjasintyyppi helppo lukea? Joskus sen tulee toimia opasteissa tienvarsilla ja joskus julkaisuissa suurina tekstimassoina. 
  • Voiko kirjasintyyppiä käyttää negana, ts. valkoisena värillisellä pohjalla? 
  • Toimiiko se hyvin netissä? 
  • Riittääkö yksi kirjasintyyppi vai onko sekä visuaalisesta että käytännöllisestä näkökulmasta järkevää valita useampi, jotka pelaavat hienosti yhteen. 


Lisäksi tulee aina harkita, mikä Office-ystävällinen kirjasintyyppi voidaan tuoda valitun kirjasintyypin rinnalle Office-ohjelmissa käytettäväksi. Erikoisemmalla kirjasintyypillä tehtyjä dokumentteja ei voi lähettää sellaisille koneille, joissa kirjasintyyppiä ei ole asennettuna. Jos näin tehdään, asiakirjan asettelu ei säily, koska kirjasintyypit ovat eri levyisiä ja korkuisia. Kun asiakirja korvaa kirjasintyypin parhaaksi katsomallaan vaihtoehdolla, lopputuloksena on väärin tekstille varattuun tilaan mitoitettu tekstimassa, joka ei pahimmassa tapauksessa mahdu sivulle ja tärkeää tietoa tippuu näkyvistä. Eikä lopputulos kovin miellyttävältäkään näytä.

Hyvästä kirjasintyypistä kannattaa maksaa… 

Hyvässä kirjasintyypissä on huomioitu sen toimivuus käytännössä, ja se on laadukkaasti rakennettu tätä silmällä pitäen. Ilmaisia hyviäkin kirjasintyyppejä on saatavilla, mutta niiden määrä on suppeampi ja kirjasintyyppi on hyvin todennäköisesti laajasti muidenkin käytössä. Nämä ilmaiset kirjasintyypit ovat ”jokaiselle jotakin”, joten kun haetaan yksilöllisempää ja persoonallisempaa otetta, maksullinen kirjasintyyppi on aina parempi valinta. Kirjasintyypin voi myös teettää mittatilaustyönä, jos haluaa täysin uniikin käsialan käyttöönsä.

Vaikka ilmainen kirjasintyyppi voi olla laadukas ja käyttökelpoinen, se on usein neutraali, koska sen tulee soveltua suuremman asiakaskunnan tarpeisiin. Olen esimerkiksi törmännyt samaan ilmaiseen kirjasintyyppiin turistikohteen, perunan ja julkisen liikenteen markkinoinnissa. Tässä tilanteessa ei voitane puhua erityisen hyvin toimialasta viestivästä kirjasintyypistä.

…ja myös pitää! 

Kirjasintyypit ovat tekijänoikeuden alaista taiteellista materiaalia samalla tavalla kuin valokuva tai kuvitus. Ne eivät mystisesti ilmesty generaattorista, vaan oikea ihminen luo ja piirtää kirjasintyypin leikkauksineen. Näin syntyy teos, jonka tekijällä on oikeus teoksen käyttömaksuun.

Käyttöoikeus kirjasintyyppiin ostetaan lisenssillä, joka on hinnoiteltu joko konekohtaisesti tai pakettina useammalle koneelle. Tästä syystä kirjasintyyppejä ei ole oikeutta levittää enempää kuin ostettu lisenssi sallii. Usein pakettilisenssi vielä asettaa rajoituksen, että käyttäjien on oltava samasta organisaatiosta.

Kirjasintyyppilisenssin ostamista voikin verrata ohjelmistonlisenssiin. Ei ole laillista lähettää esimerkiksi Office-pakettia kaverille, kun tämän pitäisi käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa. Joten kun kirjasintyyppi otetaan käyttöön, tulee huolehtia, että kaikkien kirjasinta käyttävien yritysten tai yhteisöjen lisenssi fontista on kunnossa.

Kirjasintyypit eivät kuitenkaan ole erityisen kalliita, joten yleensä hinta ei muodostu suureksi ongelmaksi. Ja kirjasintyypin välittämästä viestistä kannattaa maksaa!


Mari Dawe
mari.dawe@bstr.fi

16.9.2016

Kadonneen sisun metsästys


Paluumuuttaja katsoo usein sekä uutta että vanhaa kotimaataan erilaisin silmin kuin ennen muuttoa. Vuodet ulkomailla laajentavat maailmankuvaa ja tuovat näkökulmaa. Miltä se Suomi näyttää maailman toiselta laidalta ja ihan äärestä? 

Olen viimeisen kolmen paluumuuttaja-vuoden aikana seurannut uutisointia ja kansallista pohdintaa Suomen heikosta kansainvälisestä kilpailukyvystä ja siitä, miten suomalaiset eivät osaa markkinoida. Väliin mahtuu onneksi positiivisia pirskahduksia ja toiveikkuutta, mutta keskustelu vaikuttaa olevan valtaosin negatiivista ja lannistavaa. 

Mikä estää meitä edistämästä kaupankäyntiä ja saavuttamasta menestystä? Uskalluksen puute? Motivaation puute? Jähmeä koneisto? Kapuloita rattaissa? Poljemmeko itse itseämme syvemmälle perisuomalaiseen suohon ilman pelastusköyttä?

Tässä kohtaa tulevat usein vertaukset esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Ruotsiin. Siellä osataan markkinoida, myydä ja diskuteerata. Mutta...USA:ssa on surkea poliittinen ilmapiiri, rikollisuutta, huono sosiaaliturva ja vaikka ja mitä. Ruotsissa on muuten kaikki huonommin, ihan vain sen takia, että se on naapuri. Ollaanhan me kuitenkin parempia, koska meillä on maailman paras koulutusjärjestelmä. 

Suomalainen pelko ja kateus. Miten ne nostavatkin päätään aina, kun edessä on mahdollisuus oppia ja soveltaa uutta? 

Toiminnan paikka 

Suomalainen sisu ei ole enää niin erikoista, ellemme me tee siitä ainutlaatuista, oikeasti ole erityisen sisukkaita ja kerro sitä rohkeasti maailmalle. Monet vanhemman polven yhdysvaltalaiset muistavat vielä, miten pieni Suomi oli ainut maa, joka maksoi sotavelkansa. Nuorempi sukupolvi tietää PISA-tulokset ja äitiyspakkaukset. Yhteiskunnan turvaverkko herättää ihailua ja ihmetystä. Siihen se jääkin. Sisu ei ole enää se ensimmäinen sana, joka tulee Suomesta mieleen. Tosiasia kuitenkin on, että esimerkiksi yhdysvaltalaisessa yritysmaailmassa ja kansalaisten omassa, heitä koskettavassa arjessa muiden maiden kuin Suomen menestystarinat loistavat kirkkaammin.

Mitä jos emme määrittelisi kansallista itsetuntoa vertaamalla Suomea muihin, vaan pureutuisimme kunnolla nykytilanteeseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin? Suomi tarvitsee nyt ennen kaikkea nöyryyttä oppia muilta menestyjiltä ja laittaa hyväksi koetut toimet oikeasti käytäntöön. 

Yrittäjyys ja yritteliäisyys 

Perusopetuksen opetussuunnitelma on uudistettu ja yrittäjyys on levinnyt suomalaisiin kouluihin. Virkistävää. Monessa muussa maassa, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa, yrittäjyyttä ei tarvitse erikseen lisätä opetussuunnitelmaan. Siellä innovointi ja tiedon soveltaminen, unelmien rakentaminen ja toteuttaminen, muiden huomioon ottaminen ja omien mielipiteiden ja perusteluiden esittäminen nivoutuvat miltei jokaiseen oppiaineeseen ja koulupäivän arkeen. Jo päiväkodissa Show and Tell -hetket ryhmissä kannustavat pieniä kertomaan ja perustelemaan mielipiteensä. Peruskoulussa VIP Week antaa jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden olla se luokan kirkkain tähti, opettaa muulle luokalle jotain itselle tärkeää ja muille hyödyllistä. Parhaiten toiset huomioon ottava oppilas on kuukauden Soaring Eagle (Safe - Optimistic - Accountable - Respectful) ja saa koko koulun positiivisen ja kannustavan huomion. Myynti- ja neuvottelutaitoja hiotaan joka naapurustossa limonadiständeillä sekä koulujen ja harrastusten varainkeräyskampanjoissa. Myöhemmin analysointi-, väittely- ja esiintymistaitojen kartuttaminen jatkuu high schoolista yliopistoon. Palveluammatit, ja sitä myötä korkea työmoraali ja vaativa palvelun taso, tulevat monelle opiskelijalla tutuksi, koska jostain täytyy hankkia rahat huimiin lukukausimaksuihin. Tiivis yhteistyö yritys- ja työelämän sekä koulujen välillä auttaa opiskelijan valmistautumista työelämään. Mielipiteiden rohkea perusteleminen, rakentavan kritiikin antaminen ja muiden vakuuttaminen ovat peruskommunikointitaitoja, jotka eivät tarvitse omia oppitunteja. Ja jos tulevaisuuden haaveammatti on yksityisyrittäjä, entrepreneur kuulostaa jo sanana vakuuttavalta ja arvokkaalta. 

Miten tämä liittyy Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn ja markkinointiin? Tässä on meillä juuri se nöyrä oppimisen paikka. Oli suomalainen perusluonteenlaatu mikä tahansa, on liian turvallista piiloutua sen taakse ja ajatella, että ei meistä ole markkinoimaan ja myymään kansainvälisellä tasolla. Ei yhdysvaltalainen ole kuitenkaan syntyessään sen parempi markkinoija, myyjä tai keskustelukumppani kuin suomalainen. Ero on ympäristössä, kasvatuksessa ja vuorovaikutuksessa. Ja ennen kaikkea siinä, että yhteiskunnassa arvostetaan aktiivisuutta ja aloitekykyä, rohkeutta unelmoida ja toteuttaa unelmat. Epäonnistumisista opitaan, kerrotaan muille ja toivotaan, että he eivät tee samoja virheitä. Kaverilta kysytään mielipidettä ja toisilta halutaan oppia. Apua pyydetään ja annetaan pyytämättä. Vierustoveri halutaan oppia tuntemaan ja hänestä huolehditaan. Kannustus ja yhteishenki luovat tilaisuuksia koko isolle yhteisölle. Koska yhteiskunnan turvaverkko puuttuu, jokaisen oma yhteisö muodostaa itse valikoidun turvaverkon; kuului siihen sitten perhe, suku, ystävät, naapurusto, kylä, työpaikka, koulu, seurakunta tai esimerkiksi harrastuspiiri. Yhdysvalloissa yksilön vastuu omasta elämästään ja unelmistaan on suurempi kuin Suomessa. Se, jos jokin, tuo jälleen esille amerikkalaisen sisukkuuden. Kun tämän tiedostaa, kannustaa se myös toimimaan ja tukemaan toisia yhteisön jäseniä.  

Sisulla eteenpäin 

Suomalainen yritysmaailma tarvitsee juuri nyt kunnon SWOT-analyysin ja realistisen lyhyen ja pitkän tähtäimen strategian kansainvälistymiseen, ilman turhaa byrokratiaa. Päätöksentekokykyä ja ketterää etenemistä. Roppakaupalla muuntautumiskykyä ja ensi käden tietoa paikallisista markkinoista, eikä vain tukeutumista stereotypioihin ja ennakkoluuloihin. Varmastikaan siitä, miksi pitää kansainvälistyä, ei tarvitse enää keskustella. 

Maailmaa ei enää valloiteta laadukkaalla valmistuksella ja toimitusvarmuudella. Ne ovat itsestäänselvyyksiä. Tuote ja palvelu ovat perusasioita, jotka pitää olla kunnossa. Sen jälkeen tarvitsemme paljon sisukkaita, avoimia, aidosti innostuneita, rohkeita ja ennakkoluulottomia yrityksiä ja ihmisiä, jotka ymmärtävät kansainvälisen myynnin vaatimukset, unelmoivat isosti eivätkä pelkää epäonnistua, hakevat vaikutteita rajojen ulkopuolelta, jakavat kokemuksiaan ja kertovat tarinoita niin, että ne sykähdyttävät kuulijaa ja saavat aikaan toimintaa.

Suomalainen sisu pitää löytää uudestaan ja päivittää tähän päivään!

Anniina Walsh
anniina.walsh@bstr.fi

26.8.2016

Ensivaikutelman tärkeys

Tarvitsemme vain seitsemän sekuntia tehdäksemme tulkinnan kohtaamastamme uudesta ihmisestä. Tuo ensimmäinen hetki muuttaa tulevaisuuden. Sen jälkeen sinulla on taas yksi asia, jota et voi koskaan enää kokea uudelleen. Ensivaikutelma iskee tajuntaasi ennen kuin ehdit edes tajuta mitä tapahtui – ja ilman, että sanaakaan on vielä lausuttu.

Sanojen merkitys muodostaa tutkimusten mukaan vain 7 % tilanteen viestinnästä. Havainnoit henkilön kehonkieltä, tulkitset äänensävyä ja puheen rytmiä. Kokonaisuus painuu mieleesi, eikä sitä ole helppo muuttaa. Analysoit jatkuvasti alitajuisesti myös kaikkea muuta ympärilläsi – kaikilla aisteillasi – ja teet valintoja sen mukaan, mitä arvostat ja mikä palvelee sinua ja hyvinvointiasi parhaiten.

Yhtä merkityksellistä, kuin onnistuneen ensivaikutelman antaminen työpaikkahaastattelussa, on, millaisen kokemuksen yrityksesi luo asiakkaalle tai yhteistyökumppanille. Yrityskuva rakentuu halusi yritys sitä tai ei. Yritys viestii, teki se sitten sen suunnitellusti tai ei. Nettisivujen ja esitteiden ilme ja tekniikka sekä kirjoitus- ja esitystapa kertovat yrityksestä kirjoitettujen lauseiden lisäksi. Yrityksen viesti huokuu rivien välistä messuesittelijöiden asennoista tai vaikkapa epämuodollisista keskusteluista mökkinaapureiden illan vietossa.

Yrityksen kehonkieltä ohjaavat sen arvot ja tavat toimia. Selkeytetyt ja koko työyhteisöön jalkautetut viestinnän peruspilarit helpottavat päivittäistä viestimistä. Yhtenäinen, yrityksestä kertova viesti mahdollistaa näin mieleenpainuvan kokonaisvaltaisen asiakaskokemuksen syntymisen.

Ensivaikutelman kokija on aina ihminen omine odotuksineen ja arvoineen. BSTR näyttäytyi mielenkiintoisena työpaikkana kaivatessani uusiin haasteisiin keväällä. Olin tehnyt heidän kanssaan yhteistyötä ostamalla markkinointikampanjoita ja uudistamalla edustamani yrityksen verkkosivut. Työt olivat sujuneet mallikkaasti ja paloin halusta päästä myymään boosterilaisten ammattitaitoa myös muille käytännönläheistä markkinointia tarvitseville.

Vihdoin kolme viikkoa sitten aloitin Boosterissa projektipäällikkönä. Ensimmäisenä päivänä vahvistui työhaastattelussa ja yhteistyökuvioiden myötä muodostunut vaikutelma luovasta konttorista. BSTR:n kantava ajatus on olla sellainen markkinoinnin ja viestinnän asioissa yrityksiä sparraava toimisto, jollaisen kanssa yhteisön jäsenet olisivat itse halunneet toimia.

BSTR:n arvot olisi pystynyt arvaamaan kahden ensimmäisen päivän jälkeen. Kuluneiden kolmen viikon aikana niiden läsnäolon tuntee jo omassa boosterilaistuneessa olemuksessa. Yhteisöllisyys ja asiakaslähtöisyys tulevat ilmi työkavereiden vilkkaasta keskustelusta asiakkaiden liiketoimintaa eteenpäin suunnitellessa. Mutkattomuudesta kertoo avoin ja kiertelemätön viestintätapa asioista keskustellessa. Kun näitä ajaa vielä intohimo ja ammattiylpeys omaa osaamisaluetta kohtaan, nousee siinä väistämättä kukoistukseen niin tekijät kuin alueen yrityselämäkin.

Ensivaikutelmaa et voi kokea toistamiseen – tai toisin päin – antaa uudelleen. Peli ei ole kuitenkaan menetetty kunhan vain haluat kehittyä. Kohtaat päivittäin uusia mahdollisuuksia ja yritysten ilmeen kohentaminen otetaan vastaan miltei poikkeuksetta positiivisesti. Ota siis jo tänään askel hieman etäämmäksi yrityksestäsi. Tarkastele yrityksesi antamaa kuvaa ja peilaa sitä tavoittelemasi kohdeyleisön odotuksiin. Päätä sitten ottaa ensimmäinen askel kohti yrityskuvan suunnitelmallista rakentamista. Mikäli kaipaat apua yritysilmeen tai asiakaskokemuksen parantamiseen, tiedät minne ottaa yhteyttä.


Elina Jaclin
elina.jacklin@bstr.fi






22.7.2016

Booster Seinäjoen Asuntomessuilla

Seinäjoen alueen vahvaa kehittymistä on ilo seurata, ja vielä parempaa on olla siinä mukana. Asuntomessut ovat yksi meneillään olevan Seinäjoen Superkesän suurimmista tapahtumista, joten Siru, Anssi, Viivi ja Riikka päättivät suunnata Pruukinrantaan nostamaan asuntokuumetta ja katsastamaan, millaisen kuhinan Asuntomessut ovat saaneet aikaan. Samalla halusimme nähdä, miten oma ja asiakkaidemme kädenjälki messuilla näkyy.

Lähdimme matkaan Komia Liikenteen ilmaisella messubussilla, jossa saimme kuulla oppaaltamme mielenkiintoisia faktoja Seinäjoesta. Messuille saapuessamme ilmassa leijaili jo positiivinen pöhinä alueen täyttyessä messuvieraista ja ruokakojujen herkullisista tuoksuista.

Aloitimme kierroksemme Lakean Mäihä-kerrostalosta, joka oli kerrostaloista poikkeavaan tapaan rakennettu puusta. Matkalla Mäihään näimme Komia Seinäjoen kaupunkiseudulle suunnitellut mainoslakanat, jotka koristivat messualuetta luonnonläheisillä grafiikoillaan. Mäihästä löysimme kolme hyvin erityylistä asuntoa, joiden sisustussuunnittelusta vastasi asiakkaamme Mäkelä&Roos. Galleria Konstissa tapasimme Akatemian 1. vuosikurssilaisen Joonan. Joona toimii kesän ajan Lakealla Mäihän kolmen messukohteen esittelijänä.

Mäihästä matkamme jatkui kohti muita messukohteita. Näimme paljon upeita ja erityylisiä taloja, joista jokaiselle löytyi oma lemppari. Kohteiden joukosta bongasimme monia asiakkaidemme toteuttamia ratkaisuja, kuten PRP:n terassilasitukset ja Skaalan uusimpiin innovaatiohin kuuluvat Alfa cLean -ikkunat. Mukaan mahtui myös Mäkelä&Roosin suunnittelema Lakka Lakeus sekä Duudsonit Activity Parkin huippuhauska aktiviteettirata, joka muuten sopii kaikenikäsille!

Kaiken kaikkiaan päivä oli todella mielenkiintoinen ja antoisa. On mahtavaa nähdä, miten superkesä ja Asuntomessut (sekä Pokémon Go) on saanut ihmisiä liikkeelle eri puolilta Suomea!

Komia Liikenteen messubussissa.

BSTR Luova Konttorin toteuttamat grafiikat Komia Seinäjoen kaupunkiseudulle.

Mäkelä&Roosin suunnittelema Mäihä Lusto.

Mäihä Luston mielenkiintoinen yksityiskohta.

Mäkelä & Roos on sisustanut myös omakotitaloja messuille. Tässä Jämerä Samsö -kohteen yksityiskohta.

Vasemmalta alkaen Siru, entinen akatemialaisemme Joona, Anssi ja Viivi. Kuvaajana toimi akatemialaisemme Riikka.

Alueella on useita innovatiivisia ratkaisuja. Näihin lukeutuu esimerkiksi periskooppitorni Kyrkösjärven rannalla.

Periskooppitorni Kyrkösjärven rannalla.

Skaalan Alfa cLean ilmanvaihtoikkunat herättivät messukansan mielenkiinnon.

PRP:n toteuttamia terassilasituksia oli nähtävillä useassa eri kohteessa.

Duudsonit Activity Parkin aktiviteettirata sopii kaikenikäisille! Kuvassa graafikkomme Anssi kurvailee autoradan polkuautoilla.

Duudsonit Activity Parkin 8 rastin aktiviteettirata innosti erityisesti lapsia.

Messut olivat kaiken kaikkiaan todella hieno kokonaisuus, josta löytyy jokaiselle jotain. Suosittelemme ehdottomasti vierailemaan niin läheltä kuin kaukaakin! Asuntomessut ovat avoinna elokuun 7. päivään saakka.