23.9.2016

Fontti on yrityksen käsiala



Meiltä kysytään usein kysymyksiä liittyen fontteihin. Esimerkiksi miksi niistä pitää tai kannattaa maksaa, kun ilmaisiakin on saatavilla, tai miksi fontteja ei voi lähettää jokaiselle, joka tarvitsee sitä yrityksen töihin. Tässä blogissa avataan fonttien maailmaa esimerkiksi suunnittelun ja tekijänoikeuksien näkökulmasta.

Pieni sanasto 

Yleiskielessä tekstin ulkoasusta käytetään nimeä fontti, mutta ammattikielessä puhutaan kirjasintyypeistä. Yleensä kirjasintyypillä on variaatioita, joita kutsutaan yleiskielellä esimerkiksi lihavoinniksi ja kursiiviksi. Ammattikielessä niitä nimitetään leikkauksiksi. Kirjasintyypillä voi olla hyvinkin monenlaisia leikkauksia, jotka muuttavat peruskirjasintyyppiä monella tavalla: ohuemmaksi, paksummaksi, leveämmäksi, kallistuneemmaksi, rouheammaksi jne. Rajana on tekijän mielikuvitus ja ajatus siitä, miten ja missä kirjasintyyppi on käytössä. Typografia puolestaan laajentaa tekstin visuaalisuuden koskemaan esimerkiksi kirjainten värimaailmaa, kirjainten kokoa, kirjainten välejä, rivivälejä, kappaleiden sisennyksiä, otsikointityyliä eli kaikkea, mikä vaikuttaa tekstin ulkoasuun.

Kirjasintyyppi viestii toimialasta 

Kirjasintyyppi, tai -tyypit, ovat yhtä tärkeä osa yrityksen visuaalista identiteettiä kuin logo, värimaailma, kuvatyyli ja grafiikka. Ei ole yhdentekevää millaisilla kirjasintyypeillä yritys tai yhteisö viestii, koska ne näkyvät kaikkialla: nimessä, lomakkeissa, verkkobannereissa, valomainoksissa, verkkosivuilla – lista on loputon.

Visuaalisen suunnittelun näkökulmasta asiakkaan toimintaan sopivaa kirjasintyyppiä lähdetään kartoittamaan pohtimalla, millaisen mielikuvan asiakas haluaa välittää. Onko yrityksen imago esimerkiksi hauska, vakava, raikas, vanhanaikainen, virallinen tai rento?

Otetaanpa joitakin esimerkkejä: 






Kuten esimerkeistä voi havaita, kirjasintyyppi todella viestii toimialasta ja tunnelmasta, joka visuaalisella ilmeellä halutaan luoda. Kun sanan luettuasi et ajattele millaisella kirjasintyypillä se on kirjoitettu tai pidät kirjoitusasua miellyttävänä, valinnassa on todennäköisesti onnistuttu hyvin. Vaikka absoluuttisia totuuksia ei ole, pystyt varmasti linjaamaan esimerkeistä miten nimeä ei olisi kannattanut kirjoittaa, koska viesti muuttuu ristiriitaiseksi.

Toimialastahan se viestii, mutta toimiiko se käytännössä? 

Kun sopiva kirjasintyyppi löytyy, täytyy vielä tutkia useita teknisiä seikkoja ennen kuin sen voi hyväksyä asiakastyöhön sopivaksi. Tässä esimerkkejä

  • Millä kielillä kirjasintyypin tulee toimia? Esimerkiksi jos sen tulee toimia suomeksi, englanniksi, ruotsiksi ja ranskaksi, vaadittu kirjainmäärä laajenee jo aika suureksi. Täytyy löytyä å, ä, ö sekä ranskan kirjaimet aksenteilla ja muilla kirjainvariaatioilla. 
  • Löytyykö kirjasintyypistä isot ja pienet kirjaimet? Entäpä numerot, välimerkit tai muut erikoismerkit? 
  • Toimiiko kirjasintyyppi erityisen pienenä tai suurena? Onko sen toimittava esimerkiksi sekä elintarvikkeen etiketeissä että banderollissa jäähallin reunalla? 
  • Onko kirjasintyyppi helppo lukea? Joskus sen tulee toimia opasteissa tienvarsilla ja joskus julkaisuissa suurina tekstimassoina. 
  • Voiko kirjasintyyppiä käyttää negana, ts. valkoisena värillisellä pohjalla? 
  • Toimiiko se hyvin netissä? 
  • Riittääkö yksi kirjasintyyppi vai onko sekä visuaalisesta että käytännöllisestä näkökulmasta järkevää valita useampi, jotka pelaavat hienosti yhteen. 


Lisäksi tulee aina harkita, mikä Office-ystävällinen kirjasintyyppi voidaan tuoda valitun kirjasintyypin rinnalle Office-ohjelmissa käytettäväksi. Erikoisemmalla kirjasintyypillä tehtyjä dokumentteja ei voi lähettää sellaisille koneille, joissa kirjasintyyppiä ei ole asennettuna. Jos näin tehdään, asiakirjan asettelu ei säily, koska kirjasintyypit ovat eri levyisiä ja korkuisia. Kun asiakirja korvaa kirjasintyypin parhaaksi katsomallaan vaihtoehdolla, lopputuloksena on väärin tekstille varattuun tilaan mitoitettu tekstimassa, joka ei pahimmassa tapauksessa mahdu sivulle ja tärkeää tietoa tippuu näkyvistä. Eikä lopputulos kovin miellyttävältäkään näytä.

Hyvästä kirjasintyypistä kannattaa maksaa… 

Hyvässä kirjasintyypissä on huomioitu sen toimivuus käytännössä, ja se on laadukkaasti rakennettu tätä silmällä pitäen. Ilmaisia hyviäkin kirjasintyyppejä on saatavilla, mutta niiden määrä on suppeampi ja kirjasintyyppi on hyvin todennäköisesti laajasti muidenkin käytössä. Nämä ilmaiset kirjasintyypit ovat ”jokaiselle jotakin”, joten kun haetaan yksilöllisempää ja persoonallisempaa otetta, maksullinen kirjasintyyppi on aina parempi valinta. Kirjasintyypin voi myös teettää mittatilaustyönä, jos haluaa täysin uniikin käsialan käyttöönsä.

Vaikka ilmainen kirjasintyyppi voi olla laadukas ja käyttökelpoinen, se on usein neutraali, koska sen tulee soveltua suuremman asiakaskunnan tarpeisiin. Olen esimerkiksi törmännyt samaan ilmaiseen kirjasintyyppiin turistikohteen, perunan ja julkisen liikenteen markkinoinnissa. Tässä tilanteessa ei voitane puhua erityisen hyvin toimialasta viestivästä kirjasintyypistä.

…ja myös pitää! 

Kirjasintyypit ovat tekijänoikeuden alaista taiteellista materiaalia samalla tavalla kuin valokuva tai kuvitus. Ne eivät mystisesti ilmesty generaattorista, vaan oikea ihminen luo ja piirtää kirjasintyypin leikkauksineen. Näin syntyy teos, jonka tekijällä on oikeus teoksen käyttömaksuun.

Käyttöoikeus kirjasintyyppiin ostetaan lisenssillä, joka on hinnoiteltu joko konekohtaisesti tai pakettina useammalle koneelle. Tästä syystä kirjasintyyppejä ei ole oikeutta levittää enempää kuin ostettu lisenssi sallii. Usein pakettilisenssi vielä asettaa rajoituksen, että käyttäjien on oltava samasta organisaatiosta.

Kirjasintyyppilisenssin ostamista voikin verrata ohjelmistonlisenssiin. Ei ole laillista lähettää esimerkiksi Office-pakettia kaverille, kun tämän pitäisi käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa. Joten kun kirjasintyyppi otetaan käyttöön, tulee huolehtia, että kaikkien kirjasinta käyttävien yritysten tai yhteisöjen lisenssi fontista on kunnossa.

Kirjasintyypit eivät kuitenkaan ole erityisen kalliita, joten yleensä hinta ei muodostu suureksi ongelmaksi. Ja kirjasintyypin välittämästä viestistä kannattaa maksaa!


Mari Dawe
mari.dawe@bstr.fi