Moi, kuka olet, mitä teet ja mistä tuut?
Moikka! Olen Mira ja toimin henkilöstöasiantuntijana Vincitillä. Hommani meidän People-tiimissä ovat todella monipuolisia aina rekrytoinnista tapahtumien järkkäämiseen ja ihmisten sparrailusta tiimien tukemiseen. Vincitillä olen viihtynyt nyt 2,5 vuotta ja taustaltani olen organisaatiotieteitä opiskellut KTM.
Miksi halusit juuri Vincitille töihin?
Kuulin aikoinaan Vincitin toimari Mikko Kuitusen puheenvuoron eräässä kasvuaiheisessa seminaarissa otsikolla "Kasvu on paska tavoite". Aidosti ihmislähtöinen kulma niin bisnekseen kuin työhyvinvointiin kolahti ja laitoin viestiä, josko kaltaiselleni tyypille olisi porukassa paikkaa. En ole varmasti ainoa, joka on vaikuttunut ahkerasti esiintyvien Mikon tai henkilöstöjohtaja Johanna Pystysen Vincitin kulttuuria koskevista puheenvuoroista - tunnustusta on tullut niin Suomessa kuin ulkomailla, minkä myötä Vincitin vetovoima työpaikkana mennyt hyvää vauhtia eteenpäin.
Vincit on tunnettu loistavasta kulttuuristaan, mikä on teidän salaisuus?
Vincit on palkittu nyt kolmesti putkeen Great Place To Work –tutkimuksessa Suomen parhaana työpaikkana, ja tähtäimessä on vielä Euroopan parhaan tittelin kiriminen nykyiseltä kolmannelta sijalta. Tunnustuksista huolimatta tyytyväisyyteen ei ole tuudittauduttu, vaan yksi keskeisimpiä piirteitä Vincitin arjessa onkin jatkuvan kehittämisen meininki - asiat ovat oikeastaan jatkuvassa muutoksessa, kun mietitään mikä olisi paras ja tarkoituksenmukaisin tapa toimia juuri nykyisessä tilanteessa. Tässä avoimuuden ilmapiiri ja rohkea keskustelu ovat tärkeitä, jotta erilaiset äänet saadaan kuuluviin ja mieltä painavat asiat on helppo nostaa esiin. Ajankohtainen tieto talousluvuista alkaen on avoimesti saatavilla, kaikkia on helppo lähestyä kasvotusten, chat-työkalu Slack on ahkerassa käytössä erilaisine kanavineen ja yhteisissä tilaisuuksissa käydään aktiivista keskustelua. Lisäksi porukalla on poikkeuksellisen suuria vapauksia toimia, ja tämä vastuu myös kannetaan täyden luottamuksen arvoisesti - oli kyse sitten asiakasprojektissa käytettävistä teknologioista tai jokaisella käytettävissään olevasta firman luottokortista. No policy policy -periaatteen mukaisesti kaikkia sitovat säännöt ja prosessit on pyritty pitämään olemattomissa ja näin mahdollistetaan ihmisten ja tiimien toimia niin kuin parhaaksi kussakin tilanteessa näkevät.
Kuinka kulttuuria ylläpidetään?
Yksi kantavimpia ajatuksia Vincitin arjessa on toiminnan jatkuva yhdessä kehittäminen. Tämän mahdollistaa avoin keskustelu - jos ongelmia ilmenee, ne saadaan nopeasti esiin ja hoidetaan yhdessä rakentavasti eteenpäin. Porukalta tulevat ideat ja ajatukset ovat kaiken edistyksen ydin, sillä viisaus harvoin asuu vain johdon päässä. Jotta keskustelu jatkuu aktiivisena jatkossakin, on ihmisten ehdotuksiin syytä reagoida ketterästi ja lähteä rohkeasti kokeilemaan uusia juttuja. Vincitillä sanotaankin, että on helpompi saada anteeksi kuin pyytää lupa. Asioita ei tarvitse aina hioa suunnitelmatasolla loppuun asti, vaan kannattaa lähteä yksin, pienellä porukalla tai kaikki yhdessä kokeilemaan - pääasia että ihmiset uskaltavat tehdä työtään omaan ammattilaisuuteensa nojaten ja tehdä firman tasoisiakin päätöksiä tuosta vaan, sen sijaan että jämähdettäisiin odottamaan jokaiseen asiaan lupaa erikseen.
Monia kiinnostaa rakentaa hyvää yrityskulttuuria. Mistä sinun mielestäsi on järkevä lähteä liikkeelle?
Vincitin käytäntöjä on rakennettu lähes vuosikymmenen ja niistä löytyy paljon mm. toimialaan liittyviä ulottuvuuksia, mutta varmasti meidänkin arjesta löytyy ajatuksia, joista voi inspiroitua ja saada ajatuksia sovellettavaksi omaan organisaatioon. Olennaisinta onkin lähteä liikenteeseen oman työpaikan arjesta: millaista työtä me täällä tehdään ja mikä on meidän porukalle tärkeää. Tässä avoin keskustelu on tärkeää, ja sen rakentamisen voi aloittaa hyvinkin käytännöllisesti pienin askelin - miten tietoa voitaisiin jakaa, millaisissa merkeissä voitaisiin viettää aikaa yhdessä, toimisiko jokin chat-työkalu? Työkulttuurin kehittämisessä voi lähestyä asiaa myös siitä näkökulmasta, että uusien prosessien ja käytänöjen kehittämisen sijaan lähdetäänkin purkamaan vanhoja. Ovatko kaikki palaverit, raportointivaatimukset ja säännöt tarkoituksenmukaisia? Miten ihmisille voitaisiin antaa enemmän tilaa tehdä työtään hyvin ja tuoda ajatuksiaan esiin? Näillä pääsee hyvään alkuun.
Kiitos haastattelusta!
