Fontti on yrityksen käsiala

Meiltä kysytään usein kysymyksiä liittyen fontteihin. Esimerkiksi miksi niistä pitää tai kannattaa maksaa, kun ilmaisiakin on saatavilla, tai miksi fontteja ei voi lähettää jokaiselle, joka tarvitsee sitä yrityksen töihin. Tässä blogissa avataan fonttien maailmaa esimerkiksi suunnittelun ja tekijänoikeuksien näkökulmasta.

Pieni sanasto 

Yleiskielessä tekstin ulkoasusta käytetään nimeä fontti, mutta ammattikielessä puhutaan kirjasintyypeistä. Yleensä kirjasintyypillä on variaatioita, joita kutsutaan yleiskielellä esimerkiksi lihavoinniksi ja kursiiviksi. Ammattikielessä niitä nimitetään leikkauksiksi. Kirjasintyypillä voi olla hyvinkin monenlaisia leikkauksia, jotka muuttavat peruskirjasintyyppiä monella tavalla: ohuemmaksi, paksummaksi, leveämmäksi, kallistuneemmaksi, rouheammaksi jne. Rajana on tekijän mielikuvitus ja ajatus siitä, miten ja missä kirjasintyyppi on käytössä. Typografia puolestaan laajentaa tekstin visuaalisuuden koskemaan esimerkiksi kirjainten värimaailmaa, kirjainten kokoa, kirjainten välejä, rivivälejä, kappaleiden sisennyksiä, otsikointityyliä eli kaikkea, mikä vaikuttaa tekstin ulkoasuun.

Kirjasintyyppi viestii toimialasta 

Kirjasintyyppi, tai -tyypit, ovat yhtä tärkeä osa yrityksen visuaalista identiteettiä kuin logo, värimaailma, kuvatyyli ja grafiikka. Ei ole yhdentekevää millaisilla kirjasintyypeillä yritys tai yhteisö viestii, koska ne näkyvät kaikkialla: nimessä, lomakkeissa, verkkobannereissa, valomainoksissa, verkkosivuilla – lista on loputon.

Visuaalisen suunnittelun näkökulmasta asiakkaan toimintaan sopivaa kirjasintyyppiä lähdetään kartoittamaan pohtimalla, millaisen mielikuvan asiakas haluaa välittää. Onko yrityksen imago esimerkiksi hauska, vakava, raikas, vanhanaikainen, virallinen tai rento?

Otetaanpa joitakin esimerkkejä: 

Kuten esimerkeistä voi havaita, kirjasintyyppi todella viestii toimialasta ja tunnelmasta, joka visuaalisella ilmeellä halutaan luoda. Kun sanan luettuasi et ajattele millaisella kirjasintyypillä se on kirjoitettu tai pidät kirjoitusasua miellyttävänä, valinnassa on todennäköisesti onnistuttu hyvin. Vaikka absoluuttisia totuuksia ei ole, pystyt varmasti linjaamaan esimerkeistä miten nimeä ei olisi kannattanut kirjoittaa, koska viesti muuttuu ristiriitaiseksi.

Toimialastahan se viestii, mutta toimiiko se käytännössä? 

Kun sopiva kirjasintyyppi löytyy, täytyy vielä tutkia useita teknisiä seikkoja ennen kuin sen voi hyväksyä asiakastyöhön sopivaksi. Tässä esimerkkejä

• Millä kielillä kirjasintyypin tulee toimia? Esimerkiksi jos sen tulee toimia suomeksi, englanniksi, ruotsiksi ja ranskaksi, vaadittu kirjainmäärä laajenee jo aika suureksi. Täytyy löytyä å, ä, ö sekä ranskan kirjaimet aksenteilla ja muilla kirjainvariaatioilla. 
• Löytyykö kirjasintyypistä isot ja pienet kirjaimet? Entäpä numerot, välimerkit tai muut erikoismerkit? 
• Toimiiko kirjasintyyppi erityisen pienenä tai suurena? Onko sen toimittava esimerkiksi sekä elintarvikkeen etiketeissä että banderollissa jäähallin reunalla? 
• Onko kirjasintyyppi helppo lukea? Joskus sen tulee toimia opasteissa tienvarsilla ja joskus julkaisuissa suurina tekstimassoina. 
• Voiko kirjasintyyppiä käyttää negana, ts. valkoisena värillisellä pohjalla? 
• Toimiiko se hyvin netissä? 
• Riittääkö yksi kirjasintyyppi vai onko sekä visuaalisesta että käytännöllisestä näkökulmasta järkevää valita useampi, jotka pelaavat hienosti yhteen. 

Lisäksi tulee aina harkita, mikä Office-ystävällinen kirjasintyyppi voidaan tuoda valitun kirjasintyypin rinnalle Office-ohjelmissa käytettäväksi. Erikoisemmalla kirjasintyypillä tehtyjä dokumentteja ei voi lähettää sellaisille koneille, joissa kirjasintyyppiä ei ole asennettuna. Jos näin tehdään, asiakirjan asettelu ei säily, koska kirjasintyypit ovat eri levyisiä ja korkuisia. Kun asiakirja korvaa kirjasintyypin parhaaksi katsomallaan vaihtoehdolla, lopputuloksena on väärin tekstille varattuun tilaan mitoitettu tekstimassa, joka ei pahimmassa tapauksessa mahdu sivulle ja tärkeää tietoa tippuu näkyvistä. Eikä lopputulos kovin miellyttävältäkään näytä.

Hyvästä kirjasintyypistä kannattaa maksaa… 

Hyvässä kirjasintyypissä on huomioitu sen toimivuus käytännössä, ja se on laadukkaasti rakennettu tätä silmällä pitäen. Ilmaisia hyviäkin kirjasintyyppejä on saatavilla, mutta niiden määrä on suppeampi ja kirjasintyyppi on hyvin todennäköisesti laajasti muidenkin käytössä. Nämä ilmaiset kirjasintyypit ovat ”jokaiselle jotakin”, joten kun haetaan yksilöllisempää ja persoonallisempaa otetta, maksullinen kirjasintyyppi on aina parempi valinta. Kirjasintyypin voi myös teettää mittatilaustyönä, jos haluaa täysin uniikin käsialan käyttöönsä.

Vaikka ilmainen kirjasintyyppi voi olla laadukas ja käyttökelpoinen, se on usein neutraali, koska sen tulee soveltua suuremman asiakaskunnan tarpeisiin. Olen esimerkiksi törmännyt samaan ilmaiseen kirjasintyyppiin turistikohteen, perunan ja julkisen liikenteen markkinoinnissa. Tässä tilanteessa ei voitane puhua erityisen hyvin toimialasta viestivästä kirjasintyypistä.

…ja myös pitää! 

Kirjasintyypit ovat tekijänoikeuden alaista taiteellista materiaalia samalla tavalla kuin valokuva tai kuvitus. Ne eivät mystisesti ilmesty generaattorista, vaan oikea ihminen luo ja piirtää kirjasintyypin leikkauksineen. Näin syntyy teos, jonka tekijällä on oikeus teoksen käyttömaksuun.

Käyttöoikeus kirjasintyyppiin ostetaan lisenssillä, joka on hinnoiteltu joko konekohtaisesti tai pakettina useammalle koneelle. Tästä syystä kirjasintyyppejä ei ole oikeutta levittää enempää kuin ostettu lisenssi sallii. Usein pakettilisenssi vielä asettaa rajoituksen, että käyttäjien on oltava samasta organisaatiosta.

Kirjasintyyppilisenssin ostamista voikin verrata ohjelmistonlisenssiin. Ei ole laillista lähettää esimerkiksi Office-pakettia kaverille, kun tämän pitäisi käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa. Joten kun kirjasintyyppi otetaan käyttöön, tulee huolehtia, että kaikkien kirjasinta käyttävien yritysten tai yhteisöjen lisenssi fontista on kunnossa.

Kirjasintyypit eivät kuitenkaan ole erityisen kalliita, joten yleensä hinta ei muodostu suureksi ongelmaksi. Ja kirjasintyypin välittämästä viestistä kannattaa maksaa!


Mari Dawe
mari.dawe@bstr.fi

Kadonneen sisun metsästys

Paluumuuttaja katsoo usein sekä uutta että vanhaa kotimaataan erilaisin silmin kuin ennen muuttoa. Vuodet ulkomailla laajentavat maailmankuvaa ja tuovat näkökulmaa. Miltä se Suomi näyttää maailman toiselta laidalta ja ihan äärestä? 

Olen viimeisen kolmen paluumuuttaja-vuoden aikana seurannut uutisointia ja kansallista pohdintaa Suomen heikosta kansainvälisestä kilpailukyvystä ja siitä, miten suomalaiset eivät osaa markkinoida. Väliin mahtuu onneksi positiivisia pirskahduksia ja toiveikkuutta, mutta keskustelu vaikuttaa olevan valtaosin negatiivista ja lannistavaa. 

Mikä estää meitä edistämästä kaupankäyntiä ja saavuttamasta menestystä? Uskalluksen puute? Motivaation puute? Jähmeä koneisto? Kapuloita rattaissa? Poljemmeko itse itseämme syvemmälle perisuomalaiseen suohon ilman pelastusköyttä?

Tässä kohtaa tulevat usein vertaukset esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Ruotsiin. Siellä osataan markkinoida, myydä ja diskuteerata. Mutta...USA:ssa on surkea poliittinen ilmapiiri, rikollisuutta, huono sosiaaliturva ja vaikka ja mitä. Ruotsissa on muuten kaikki huonommin, ihan vain sen takia, että se on naapuri. Ollaanhan me kuitenkin parempia, koska meillä on maailman paras koulutusjärjestelmä. 

Suomalainen pelko ja kateus. Miten ne nostavatkin päätään aina, kun edessä on mahdollisuus oppia ja soveltaa uutta? 

Toiminnan paikka 

Suomalainen sisu ei ole enää niin erikoista, ellemme me tee siitä ainutlaatuista, oikeasti ole erityisen sisukkaita ja kerro sitä rohkeasti maailmalle. Monet vanhemman polven yhdysvaltalaiset muistavat vielä, miten pieni Suomi oli ainut maa, joka maksoi sotavelkansa. Nuorempi sukupolvi tietää PISA-tulokset ja äitiyspakkaukset. Yhteiskunnan turvaverkko herättää ihailua ja ihmetystä. Siihen se jääkin. Sisu ei ole enää se ensimmäinen sana, joka tulee Suomesta mieleen. Tosiasia kuitenkin on, että esimerkiksi yhdysvaltalaisessa yritysmaailmassa ja kansalaisten omassa, heitä koskettavassa arjessa muiden maiden kuin Suomen menestystarinat loistavat kirkkaammin.

Mitä jos emme määrittelisi kansallista itsetuntoa vertaamalla Suomea muihin, vaan pureutuisimme kunnolla nykytilanteeseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin? Suomi tarvitsee nyt ennen kaikkea nöyryyttä oppia muilta menestyjiltä ja laittaa hyväksi koetut toimet oikeasti käytäntöön. 

Yrittäjyys ja yritteliäisyys 

Perusopetuksen opetussuunnitelma on uudistettu ja yrittäjyys on levinnyt suomalaisiin kouluihin. Virkistävää. Monessa muussa maassa, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa, yrittäjyyttä ei tarvitse erikseen lisätä opetussuunnitelmaan. Siellä innovointi ja tiedon soveltaminen, unelmien rakentaminen ja toteuttaminen, muiden huomioon ottaminen ja omien mielipiteiden ja perusteluiden esittäminen nivoutuvat miltei jokaiseen oppiaineeseen ja koulupäivän arkeen. Jo päiväkodissa Show and Tell -hetket ryhmissä kannustavat pieniä kertomaan ja perustelemaan mielipiteensä. Peruskoulussa VIP Week antaa jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden olla se luokan kirkkain tähti, opettaa muulle luokalle jotain itselle tärkeää ja muille hyödyllistä. Parhaiten toiset huomioon ottava oppilas on kuukauden Soaring Eagle (Safe - Optimistic - Accountable - Respectful) ja saa koko koulun positiivisen ja kannustavan huomion. Myynti- ja neuvottelutaitoja hiotaan joka naapurustossa limonadiständeillä sekä koulujen ja harrastusten varainkeräyskampanjoissa. Myöhemmin analysointi-, väittely- ja esiintymistaitojen kartuttaminen jatkuu high schoolista yliopistoon. Palveluammatit, ja sitä myötä korkea työmoraali ja vaativa palvelun taso, tulevat monelle opiskelijalla tutuksi, koska jostain täytyy hankkia rahat huimiin lukukausimaksuihin. Tiivis yhteistyö yritys- ja työelämän sekä koulujen välillä auttaa opiskelijan valmistautumista työelämään. Mielipiteiden rohkea perusteleminen, rakentavan kritiikin antaminen ja muiden vakuuttaminen ovat peruskommunikointitaitoja, jotka eivät tarvitse omia oppitunteja. Ja jos tulevaisuuden haaveammatti on yksityisyrittäjä, entrepreneur kuulostaa jo sanana vakuuttavalta ja arvokkaalta. 

Miten tämä liittyy Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn ja markkinointiin? Tässä on meillä juuri se nöyrä oppimisen paikka. Oli suomalainen perusluonteenlaatu mikä tahansa, on liian turvallista piiloutua sen taakse ja ajatella, että ei meistä ole markkinoimaan ja myymään kansainvälisellä tasolla. Ei yhdysvaltalainen ole kuitenkaan syntyessään sen parempi markkinoija, myyjä tai keskustelukumppani kuin suomalainen. Ero on ympäristössä, kasvatuksessa ja vuorovaikutuksessa. Ja ennen kaikkea siinä, että yhteiskunnassa arvostetaan aktiivisuutta ja aloitekykyä, rohkeutta unelmoida ja toteuttaa unelmat. Epäonnistumisista opitaan, kerrotaan muille ja toivotaan, että he eivät tee samoja virheitä. Kaverilta kysytään mielipidettä ja toisilta halutaan oppia. Apua pyydetään ja annetaan pyytämättä. Vierustoveri halutaan oppia tuntemaan ja hänestä huolehditaan. Kannustus ja yhteishenki luovat tilaisuuksia koko isolle yhteisölle. Koska yhteiskunnan turvaverkko puuttuu, jokaisen oma yhteisö muodostaa itse valikoidun turvaverkon; kuului siihen sitten perhe, suku, ystävät, naapurusto, kylä, työpaikka, koulu, seurakunta tai esimerkiksi harrastuspiiri. Yhdysvalloissa yksilön vastuu omasta elämästään ja unelmistaan on suurempi kuin Suomessa. Se, jos jokin, tuo jälleen esille amerikkalaisen sisukkuuden. Kun tämän tiedostaa, kannustaa se myös toimimaan ja tukemaan toisia yhteisön jäseniä.  

Sisulla eteenpäin 

Suomalainen yritysmaailma tarvitsee juuri nyt kunnon SWOT-analyysin ja realistisen lyhyen ja pitkän tähtäimen strategian kansainvälistymiseen, ilman turhaa byrokratiaa. Päätöksentekokykyä ja ketterää etenemistä. Roppakaupalla muuntautumiskykyä ja ensi käden tietoa paikallisista markkinoista, eikä vain tukeutumista stereotypioihin ja ennakkoluuloihin. Varmastikaan siitä, miksi pitää kansainvälistyä, ei tarvitse enää keskustella. 

Maailmaa ei enää valloiteta laadukkaalla valmistuksella ja toimitusvarmuudella. Ne ovat itsestäänselvyyksiä. Tuote ja palvelu ovat perusasioita, jotka pitää olla kunnossa. Sen jälkeen tarvitsemme paljon sisukkaita, avoimia, aidosti innostuneita, rohkeita ja ennakkoluulottomia yrityksiä ja ihmisiä, jotka ymmärtävät kansainvälisen myynnin vaatimukset, unelmoivat isosti eivätkä pelkää epäonnistua, hakevat vaikutteita rajojen ulkopuolelta, jakavat kokemuksiaan ja kertovat tarinoita niin, että ne sykähdyttävät kuulijaa ja saavat aikaan toimintaa.

Suomalainen sisu pitää löytää uudestaan ja päivittää tähän päivään!

Anniina Walsh
anniina.walsh@bstr.fi

Ensivaikutelman tärkeys

Tarvitsemme vain seitsemän sekuntia tehdäksemme tulkinnan kohtaamastamme uudesta ihmisestä. Tuo ensimmäinen hetki muuttaa tulevaisuuden. Sen jälkeen sinulla on taas yksi asia, jota et voi koskaan enää kokea uudelleen. Ensivaikutelma iskee tajuntaasi ennen kuin ehdit edes tajuta mitä tapahtui – ja ilman, että sanaakaan on vielä lausuttu.

Sanojen merkitys muodostaa tutkimusten mukaan vain 7 % tilanteen viestinnästä. Havainnoit henkilön kehonkieltä, tulkitset äänensävyä ja puheen rytmiä. Kokonaisuus painuu mieleesi, eikä sitä ole helppo muuttaa. Analysoit jatkuvasti alitajuisesti myös kaikkea muuta ympärilläsi – kaikilla aisteillasi – ja teet valintoja sen mukaan, mitä arvostat ja mikä palvelee sinua ja hyvinvointiasi parhaiten.

Yhtä merkityksellistä, kuin onnistuneen ensivaikutelman antaminen työpaikkahaastattelussa, on, millaisen kokemuksen yrityksesi luo asiakkaalle tai yhteistyökumppanille. Yrityskuva rakentuu halusi yritys sitä tai ei. Yritys viestii, teki se sitten sen suunnitellusti tai ei. Nettisivujen ja esitteiden ilme ja tekniikka sekä kirjoitus- ja esitystapa kertovat yrityksestä kirjoitettujen lauseiden lisäksi. Yrityksen viesti huokuu rivien välistä messuesittelijöiden asennoista tai vaikkapa epämuodollisista keskusteluista mökkinaapureiden illan vietossa.

Yrityksen kehonkieltä ohjaavat sen arvot ja tavat toimia. Selkeytetyt ja koko työyhteisöön jalkautetut viestinnän peruspilarit helpottavat päivittäistä viestimistä. Yhtenäinen, yrityksestä kertova viesti mahdollistaa näin mieleenpainuvan kokonaisvaltaisen asiakaskokemuksen syntymisen.

Ensivaikutelman kokija on aina ihminen omine odotuksineen ja arvoineen. BSTR näyttäytyi mielenkiintoisena työpaikkana kaivatessani uusiin haasteisiin keväällä. Olin tehnyt heidän kanssaan yhteistyötä ostamalla markkinointikampanjoita ja uudistamalla edustamani yrityksen verkkosivut. Työt olivat sujuneet mallikkaasti ja paloin halusta päästä myymään boosterilaisten ammattitaitoa myös muille käytännönläheistä markkinointia tarvitseville.

Vihdoin kolme viikkoa sitten aloitin Boosterissa projektipäällikkönä. Ensimmäisenä päivänä vahvistui työhaastattelussa ja yhteistyökuvioiden myötä muodostunut vaikutelma luovasta konttorista. BSTR:n kantava ajatus on olla sellainen markkinoinnin ja viestinnän asioissa yrityksiä sparraava toimisto, jollaisen kanssa yhteisön jäsenet olisivat itse halunneet toimia.

BSTR:n arvot olisi pystynyt arvaamaan kahden ensimmäisen päivän jälkeen. Kuluneiden kolmen viikon aikana niiden läsnäolon tuntee jo omassa boosterilaistuneessa olemuksessa. Yhteisöllisyys ja asiakaslähtöisyys tulevat ilmi työkavereiden vilkkaasta keskustelusta asiakkaiden liiketoimintaa eteenpäin suunnitellessa. Mutkattomuudesta kertoo avoin ja kiertelemätön viestintätapa asioista keskustellessa. Kun näitä ajaa vielä intohimo ja ammattiylpeys omaa osaamisaluetta kohtaan, nousee siinä väistämättä kukoistukseen niin tekijät kuin alueen yrityselämäkin.

Ensivaikutelmaa et voi kokea toistamiseen – tai toisin päin – antaa uudelleen. Peli ei ole kuitenkaan menetetty kunhan vain haluat kehittyä. Kohtaat päivittäin uusia mahdollisuuksia ja yritysten ilmeen kohentaminen otetaan vastaan miltei poikkeuksetta positiivisesti. Ota siis jo tänään askel hieman etäämmäksi yrityksestäsi. Tarkastele yrityksesi antamaa kuvaa ja peilaa sitä tavoittelemasi kohdeyleisön odotuksiin. Päätä sitten ottaa ensimmäinen askel kohti yrityskuvan suunnitelmallista rakentamista. Mikäli kaipaat apua yritysilmeen tai asiakaskokemuksen parantamiseen, tiedät minne ottaa yhteyttä.


Elina Jaclin
elina.jacklin@bstr.fi

Booster Seinäjoen Asuntomessuilla

Seinäjoen alueen vahvaa kehittymistä on ilo seurata, ja vielä parempaa on olla siinä mukana. Asuntomessut ovat yksi meneillään olevan Seinäjoen Superkesän suurimmista tapahtumista, joten Siru, Anssi, Viivi ja Riikka päättivät suunnata Pruukinrantaan nostamaan asuntokuumetta ja katsastamaan, millaisen kuhinan Asuntomessut ovat saaneet aikaan. Samalla halusimme nähdä, miten oma ja asiakkaidemme kädenjälki messuilla näkyy.

Lähdimme matkaan Komia Liikenteen ilmaisella messubussilla, jossa saimme kuulla oppaaltamme mielenkiintoisia faktoja Seinäjoesta. Messuille saapuessamme ilmassa leijaili jo positiivinen pöhinä alueen täyttyessä messuvieraista ja ruokakojujen herkullisista tuoksuista.

Aloitimme kierroksemme Lakean Mäihä-kerrostalosta, joka oli kerrostaloista poikkeavaan tapaan rakennettu puusta. Matkalla Mäihään näimme Komia Seinäjoen kaupunkiseudulle suunnitellut mainoslakanat, jotka koristivat messualuetta luonnonläheisillä grafiikoillaan. Mäihästä löysimme kolme hyvin erityylistä asuntoa, joiden sisustussuunnittelusta vastasi asiakkaamme Mäkelä&Roos. Galleria Konstissa tapasimme Akatemian 1. vuosikurssilaisen Joonan. Joona toimii kesän ajan Lakealla Mäihän kolmen messukohteen esittelijänä.

Mäihästä matkamme jatkui kohti muita messukohteita. Näimme paljon upeita ja erityylisiä taloja, joista jokaiselle löytyi oma lemppari. Kohteiden joukosta bongasimme monia asiakkaidemme toteuttamia ratkaisuja, kuten PRP:n terassilasitukset ja Skaalan uusimpiin innovaatiohin kuuluvat Alfa cLean -ikkunat. Mukaan mahtui myös Mäkelä&Roosin suunnittelema Lakka Lakeus sekä Duudsonit Activity Parkin huippuhauska aktiviteettirata, joka muuten sopii kaikenikäsille!

Kaiken kaikkiaan päivä oli todella mielenkiintoinen ja antoisa. On mahtavaa nähdä, miten superkesä ja Asuntomessut (sekä Pokémon Go) on saanut ihmisiä liikkeelle eri puolilta Suomea!

Komia Liikenteen messubussissa.

BSTR Luova Konttorin toteuttamat grafiikat Komia Seinäjoen kaupunkiseudulle.

Mäkelä&Roosin suunnittelema Mäihä Lusto.

Mäihä Luston mielenkiintoinen yksityiskohta.

Mäkelä & Roos on sisustanut myös omakotitaloja messuille. Tässä Jämerä Samsö -kohteen yksityiskohta.

Vasemmalta alkaen Siru, entinen akatemialaisemme Joona, Anssi ja Viivi. Kuvaajana toimi akatemialaisemme Riikka.

Alueella on useita innovatiivisia ratkaisuja. Näihin lukeutuu esimerkiksi periskooppitorni Kyrkösjärven rannalla.

Periskooppitorni Kyrkösjärven rannalla.

Skaalan Alfa cLean ilmanvaihtoikkunat herättivät messukansan mielenkiinnon.

PRP:n toteuttamia terassilasituksia oli nähtävillä useassa eri kohteessa.

Duudsonit Activity Parkin aktiviteettirata sopii kaikenikäisille! Kuvassa graafikkomme Anssi kurvailee autoradan polkuautoilla.

Duudsonit Activity Parkin 8 rastin aktiviteettirata innosti erityisesti lapsia.

Messut olivat kaiken kaikkiaan todella hieno kokonaisuus, josta löytyy jokaiselle jotain. Suosittelemme ehdottomasti vierailemaan niin läheltä kuin kaukaakin! Asuntomessut ovat avoinna elokuun 7. päivään saakka.

Empatia

Osta, osta, osta. Ostaisit nyt. Saat halvemmalla, täältä myös! Yritykset huutavat rinta rinnan toistaan kovempaa, jotta asiakkaat varmasti kuulevat ”parhaimman” vaihtoehdon. Voin kertoa, ei kiinnosta. Sähkömyyjät, jos vielä kerran yritätte laittaa väkisin allekirjoitukseni teidän kerta kaikkiaan halvempaan sähkösopimukseen, niin menemme yhdessä terveystarkastukseen. Minulla tarkastusta kaipaa sydän ja verenpaine ja teillä kuulo ja näkö. Ei pahalla sähkömyyjiä kohtaan, teette arvokasta työtä, mutta tapa millä monesti toimitaan on suoraan sanottuna älytön. Voisiko yritys olla empaattinen? Osoittaa oikeasti välittämistä asiakkaista, koska hinnalla huudattaminen ei sitä todellakaan ole.

Rakastan yrityksiä, jotka oikeasti antavat huomionsa asiakkaansa tarpeisiin. Rakastan kahviloita, joissa leivonnaiset on valmistettu omassa keittiössä aamu kuudelta, jotta ensimmäiset asiakkaat saavat tuoreet croisantit tummapaahdon kylkeen. Rakastan vaateliikkeitä, joissa ensimmäisenä kysytään kuinka päivä on sujunut, eikä sanota sitä, mikä sinulle sopii ja mikä ei.

Myönnetään, ostan paljon asioita verkosta, koska siellä on monesti paljon mielekkäämpi asioida kuin kivijalkamyymälöissä. Saan rauhassa katsella, tutkailla 360 kuvia haaveilemistani kengistä, tehdä tilauksen ja maksaa näppärästi PayPalin avulla. Tilauksen jälkeen saan kiitos-kirjeen sähköpostiini ja vieläpä arvion päivästä, jolloin puen tuliterät lenkkarit jalkaani.

Miksi rakastan tätä? Vaikka tästä prosessista on tehty hyvin pitkälle automatisoitu, sähköposteja ei lähetä oikea ihminen, niin silti minusta tuntuu, että koko palvelu on mietitty juuri minua varten. Palvelu tuntuu niin hyvältä ja jouhevalta ja minulle tulee sellainen tunne, että jos koneiden avulla voidaan luoda tällainen kokonaisuus, niin miksi samantasoinen palvelu ei onnistu kasvokkain? Eikö sen pitäisi olla helppoa?

Liian monesti tuntuu siltä, että kauppaan tulleita asiakkaita mietitään vain objekteina, jotka kantavat taskuissaan hyödykettä nimeltä raha. Eurojen kuvat omassa palkassa tai myynnin kasvu herättää meissä heti halun viedä asiakkailta kaikki pelimerkit, ja vielä kun naapurikin huutaa tuossa vieressä niin kovaa, niin minun on pakko huutaa pikkaisen enemmän. Mitä väliä palvelulla on, jos asiakas täältä ostaa. Heitänkin kysymyksen: Miten pitkään asiakas ostaa? Itse en tule toista kertaa.

Kaipaan yrittäjiltä ja yrityksiltä enemmän empatiaa. Paneutumista asiakkaiden tarpeiden tutkimiseen ja siihen, kuinka palvelukokemus olisi mahdollisimman vaivaton, kuten suurissa verkkokaupoissa. En usko, että kyse on osaamattomuudesta. En usko, että kyse on resurssien puutteesta. Ennemminkin kyse on rutinoitumisesta ja pelosta tehdä jotakin eri tavalla. Mitä jos mainoksesi kertovat enemmän yrityksesi arvopohjasta, tarinaa siitä, mistä ponnistat? Mitä jos työntekijäsi saisivat rakentaa tavan palvella asiakkaitanne, he saisivat enemmän vastuuta ja kokisivat omistajuutta omaan työhönsä?

Uskon, että tänään ja tulevaisuudessa aitoudella ja välittämisellä matkassa olevat yritykset pärjäävät entistä paremmin. Johtaminen on läsnäoloa, välittämistä ja viestimistä, markkinointi on enemmän ja enemmän tekoja arvojen pohjalta. Tämä kaikki vaatii intohimoa omaa tekemistä kohtaan. Se vie aikaa, eikä todellakaan tule helposti, mutta sen takia aidosti välittävät yritykset tulevat pärjäämään. Yritykset, jotka tavoittelevat yhtenä joukkueena jotakin suurempaa kuin hetkellistä myyntipiikkiä. Nautitaan lomasta, ladataan akut ja pidetään tämä ajatus mielessä syksyllä, kun rakennetaan suuntaa tulevan vuoden markkinoinnille.

Jussi Ojala
jussi.ojala@bstr.fi

Viisi askelta kohti parempaa LinkedIn-profiilia

Verkostojen tärkeydestä kuulee lähes kyllästymiseen saakka. Päivittäin puhutaan siitä, kuinka tärkeää on tuntea mahdollisimman paljon vaikutusvaltaisia ihmisiä. Tärkeintä on kuitenkin kuka tuntee sinut, eikä se kenet sinä tunnet. Jos itse jäät unholaan, ei auta vaikka olisit tavannut kuinka monta mieleen jäänyttä ihmistä.

Osaamisestaan voi olla hyvin vaikea kertoa uudelle tai vanhemmallekaan tuttavuudelle. Miten voit tarjota tarpeeksi tietoa itsestäsi? Tähän ongelmaan on ratkaisu, joka on jo lähes kaikille ainakin päällisin puolin tuttu – LinkedIn.

Useimmilta löytyy profiili kyseisestä verkostoitumiskanavasta. Minäkin ajattelin olevani siellä tarpeeksi aktiivinen, kunhan pyysin nykyiset ja muutaman entisen kollegan kontaktiksi ja pidin tittelini ajan tasalla. Näin asia ei kuitenkaan ole. Mieti vaikka; mitä pelkkä titteli ja vaikkapa opiskelupaikan mainitseminen sinusta loppujen lopuksi kertoo?

LinkedInin käytöstä voisi kirjoittaa vähintään kirjan verran, sillä sisältäähän se kaikkea sosiaalisesta kanssakäymisestä kirjoittamiseen saakka. Tiivistettynä voisi sanoa, että tärkeää on aito informatiivisuus, aktiivisuus ja ammattimaisuus. Erittäin merkittävää on myös miettiä kenelle kirjoittaa; onko ensisijainen kohderyhmäsi esimerkiksi rekrytoijat vai uudet asiakkaat ja yhteistyökumppanit?

Päivittäisessä työssä käytetyt kyvyt arkipäiväistyvät helposti niin, että oma osaaminen on pimennossa. LinkedIniä päivittäessä onkin oiva mahdollisuus itsetutkiskeluun: kuka minä olen, mitä osaan ja mitä haluan? Kirjoita nämä asiat auki profiiliisi. Osaaminen on hyvä todistaa faktoilla, esimerkiksi luvuilla ja referensseillä. Myös suositukset ovat vaikuttavia – pyydä ja anna niitä rohkeasti.

Verkostoitumiseen liittyvät asiat tuntuvat helposti monimutkaisilta, aikaa vieviltä ja päälleliimatuilta. Hommaan voi olla vaikea tarttua, jos epäilee omaa kykyään antaa itsestä oikeanlainen kuva. Profiilin hiominen voi myös tuntua “ansioluettelon kiilottamiselta” ja itsekehulta. Tunteesta pääsee yli, kun pysyy aitona; kirjoittaa itsestään vain tosiasioita, eikä lähtökohtaisestikaan tee mitään pelkästään ansioluettelon parantamisen vuoksi.

Välttelin mainituilla verukkeilla pitkään profiiliini uppoutumista. Pahin virhe on kuitenkin olla tekemättä mitään. Tartu siis rohkeasti toimeen! Oma profiilini ei ole lähelläkään täydellistä, eikä sen tarvitsekaan olla. Kuten kaikki muukin kirjoittaminen, profiili kehkeytyy ajan kanssa. Se ei voi olla koskaan valmis, sillä eihän ammattitaitommekaan ole. 

Näillä käytännön askelilla pääset alkuun: 

1. Aloita tänään. 
2. Mieti kenelle kirjoitat: Potentiaaliselle työnantajalle vai asiakkaalle? 
3. Kerää aineisto: Kirjoita luonnoksenomaisesti sisältö eri kohtia varten. Laita ylös kaikki, mikä tulee mieleen. Jälkikäteen karsiminen on helpompaa kuin asioiden muistelu. Jatka aineiston keräämistä jatkuvasti. 
4. Kokoa sisältö profiiliisi. Älä jätä tätäkään yhteen kertaan, vaan pidä profiilisi ajantasaisena. 
5. Ole aktiivinen. LinkedIn ei ole vain CV, vaan myös ammatillinen some-kanava. Hanki kontakteja, jaa julkaisuja ja postauksia. Tykkää ja kommentoi muiden julkaisuihin. Suosittele ja pyydä tulla suositelluksi. Liity ryhmiin ja seuraa yrityksiä. Muista tässäkin kaikessa aitous, kaikki teennäinen toiminta näkyy helposti läpi.

Riikka Lahti

www.linkedin.com/in/LahtiRiikka

Mistä niitä asiakkaita oikein tulee?

Usein keskusteluissa yritysten edustajien kanssa nousee esiin seuraavat kysymykset: onko ollut töitä ja kuinka olette pärjänneet?

Aihe on mielenkiintoinen, mutta monesti unohdetaan, että asiat ovat yrityksen ja sen henkilöstön omissa käsissä. Oletusarvo voi olla pessimistinen tai optimistinen. Vaikeita hetkiä on varmasti jokaisessa yrityksessä, mutta jokainen voi itse päättää välittääkö niistä vai ei. Tekeekö porukka kaikkensa sen eteen, että seuraava päivä olisi taas parempi?

Menestyvillä yrityksillä on intohimoisempi ote myyntiin ja markkinointiin kuin keskivertoyrityksillä. Muutama vuosi sitten keskustelin erään asiakkaamme kanssa, ja hän totesi satsaavansa niin paljon markkinointiin, että jos ajetaan päin seinää niin ajetaan ainakin täysillä. Ei menty tässäkään yrityksessä seinään, vaan homma toimii varsin mukavasti nykypäivänä.

Myynti ja markkinointi muodostavat parhaimmillaan liiton, joka huomioi olemassa olevia asiakkaita sekä saattelee tehokkaasti uusia asiakkaita yrityksen ulottuville. Houkutteleva mielikuva, helppous, yksinkertaisuus ja laatu asioinnissa vetävät ihmisiä puoleensa yhä uudestaan.

Myynti ja markkinointi ei ole vaikeaa tai monimutkaista vaan yllättävänkin helppoa. Niitä täytyy vain muistaa tehdä säännöllisesti. Miltä sinusta tuntuu saadessasi huomiota ja tuntiessasi olevasi jollekin tärkeä – varmasti hyvältä. Sama pätee myös yrityselämässä.

Suurimpana haasteena on tehdä riittävästi laadukasta työtä myynnin ja markkinoinnin eteen. Ei urheilijakaan tule voittajaksi silloin tällöin treenaamalla, kun sattuu olemaan juuri sopivasti aikaa. Sama pätee myynnissä ja markkinoinnissa: se vaatii paljon laadukasta työtä, jotta olet valmiimpi kohtaamaan markkinoiden asettamat haasteet.

Ohessa muutama vinkki yrityksesi myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen: 

1. Anna asiakkaillesi syy ostaa uudelleen

•  Jokainen yrityksen työntekijä on asiakaspalvelija. On tärkeää, että jokainen asiakaspalvelija tekee asiakkaan elämän helpommaksi ja saa asiakkaat kokemaan itsensä tärkeiksi. 
•  Yllätä asiakkaasi positiivisesti ja anna syy kertoa erinomaisuudestasi eteenpäin. 

2. Houkuttele uusia asiakkaita 

•  Kohderyhmä – määrittele tarkkaan kuka on asiakkaasi ja kuka ei. 
•  Mielikuva – huolehdi, että yrityksenne mielikuva vastaa sitä mitä haluat kohderyhmälle tarjota ja etenkin mistä kohderyhmä on kiinnostunut. 
•  Uudet ihmiset – aina kun tapaat uuden ihmisen, se on mahdollisuus uuteen asiakkuuteen. Mitä enemmän tapaat uusia ihmisiä, sitä enemmän tapaat uusia potentiaalisia asiakkaita. 
•  Suunnitelma ja toisto – huolehdi, että kohderyhmää palvellaan ja heille tarjotaan erottuvasti hyötyä suunnitelmallisen markkinoinnin ja viestinnän avulla. 

 3. Käytä joka päivä vähintään puoli tuntia aikaa markkinoinnin ja myynnin kehittämiseen. Näin seuraava päivä näyttää aina vieläkin valoisammalta. Jos tavoitteesi ovat korkealla, käytä vielä enemmän aikaa ja hyödynnä ulkopuolista apua markkinoinnin ja myynnin kehittämisessä.

Tero Luoma
tero.luoma@bstr.fi

Ihmisistä rakentuva markkinointistrategia

Liike-elämään keskittyvissä julkaisuissa törmää lähes viikottain uutisiin, joissa kerrotaan Suomen vetovoimaisimmista työpaikoista. Yritysten toimitusjohtajat ovat kysyttyjä puhujavieraita eri seminaareihin ja monilla on palo oppia heiltä edes pieni pala menestysreseptiä. En tiedä, mitä fiiliksiä tämä herättää sinussa, mutta itselle uutiset tuovat tunteen, että meillä on vielä mahdollisuuksia. On olemassa sukupolvi, joka ymmärtää ihmisten tarkoituksen digitalisoituvassa maailmassa. Sukupolvi johtajia, jotka luottavat ihmisiin täydestä sydämestään ja antavat heidän luottamuksen näkyä avoimesti työpaikoilla. Eikä ihme, että nämä yritykset keikkuvat haluttujen työpaikkojen listoilla vuodesta toiseen. Uutisten ja listojen ulkopuolelta löytyy varmasti monia yhtä vetovoimaisia yrityksiä, mutta omaa toimintaa on helppo vertailla julkisuudesta tuttuihin toimijoihin. 

Tänä päivänä työnantajan ainoa tehtävä on luoda olosuhteet työntekijöille, maksimoida oma ammattitaito ja ennen kaikkea potentiaali, joka on vielä käyttämättä työntekijän kohdalla. Liian monesti tulee tunne, kun näkee kaupungilla kulkiessa työntekijöitä omissa askareissa, että he todella tietävät olevansa vain pieni osa suuremmassa koneistossa, ilman todellista tarkoituksen tunnetta omaa työtään kohtaan. Se harmittaa ainakin minua ihan suunnattomasti. Työntekijöiden motivaation puute näkyy suoraan asiakaspalvelussa. Työn jälki saattaa olla sinne päin ja tehokkuus ei ole lähelläkään täyttä potentiaalia. En syytä enää työntekijöitä huonosta palvelusta, vaan siirrän katseen jo automaattisesti kohti suurempaa kuvaa. Katson yrityksen strategiaa, joka on selkeästi viritetty vain kustannustehokkuuteen ja kaikesta työntekijöihin liittyvästä on leikattu mahdollisimman paljon pois, jotta viimeisetkin motivaation rippeet ovat varmasti kadonneet työntekijöiden arjesta. Johtajien katseet ovat monesti luvuissa ja ihmiset lukujen takaa unohtuvat. 

Mitä jos työntekijä olisi aina oikeassa? 

Edustan itse y-sukupolvea, joka tietää mitä haluaa ja miten sinne päästään. Tämä luo työnantajalle suuren haasteen. Kuinka luoda riittävästi haasteita nuorille tekijöille, jotta heidän motivaationsa ja askeleensa suuntautuvat kohti oikeaa visiota? Tänä päivänä yritysten suurin vetovoimatekijä on se, kuinka tehokkaasti he motivoivat omia työntekijöitään, ja tämä on muovannut johtajan roolin täysin uudella tavalla. Johtaja ei ole enää se, joka tietää asiat parhaiten, vaan hän on henkilö, joka ympäröi itsensä itseään viisaammilla ihmisillä ja valmentaa heistä parhaat tulokset irti ottaen huomioon jokaisen yksillölliset tarpeet. 

Digitalisaation myötä koneelliset, joskus yksinkertaiset toiminnot on automatisoitu erilaisten työkalujen avulla, jolloin ihmisten aikaa on jäänyt yhä enemmän oman ammattitaidon kehittämiseen opiskelemalla verkossa, lukemalla blogeja, kuuntelemalla podcasteja, osallistumalla webinaareihin ja suorittamalla tutkintoja verkon välityksellä. Uskallan väittää, että tulevat sukupolvet ovat viisaampia kuin aikaisemmat sukupolvet. Ei siinä, mikä kirjainyhdistelmä heidän tittelinsä perässä on, vaan siinä, kuinka ajankohtaista tietoa he hallitsevat ja omaksuvat. 

Liian usein yritysten markkinointi mielletään vain kampanjoiksi, joita tehdään neljä kertaa vuodessa, vaikka todellinen tarve olisi purkaa yrityskulttuuri ja strategia atomeiksi ja rakentaa ne täysin uudestaan työntekijöiden ehdoilla. Nämä kaikki muutokset ovat vetovoimatekijöitä, jotka kutsuvat puoleensa intohimoisia työntekijöitä. Tekijöitä,  jotka tekevät työnsä täydestä sydämestään ja luovat asiakkaille ylivertaisia kokemuksia. Asiakas pysyy yritysten keskiössä, mutta työntekijät ovat yritysten moottori, joka pitää koneen liikkeellä ja varmistaa yrityksen kehityksen toimialansa huipulle.

Jussi Ojala 
jussi.ojala@bstr.fi

Printin monet ulottuvuudet

Somen villitessä kannattaa muistaa myös painetun julkaisun voima. Printti rakentaa uutta rooliaan markkinoinnin välineenä. Sillä voidaan nyt erottua ja luoda wow-elämys. Muutama viikko sitten pääsimme todistamaan kyseistä efektiä, kun noin yhdentoistatuhannen Lakeudelta pois muuttaneen postiluukkuun kolahti Munkomia-lehti. BSTR sai toteuttaa Into Seinäjoen innoittaman Lakeuden laifstailiin sukeltavan julkaisun yhdessä Viestintätoimisto I-print plussan kanssa. Lue Munkomia kokonaisuudessaan tästä.

Avaimet onnistuneeseen printtijulkaisuun 

Hiottu printtitimantti syntyy usean eri ammattilaisen yhteistyönä. Asiakkaan antamissa raameissa toteutetaan sisällöntuotanto, tekstit, kuvamaailma, graafinen ulkoasu, taitto ja painatus. Kokonaisuuden sitoo onnistunut projektinhallinta, joka vapauttaa suunnittelijat keskittymään toteutukseen ja pitää paketin kasassa.

Printin onnistuneisuutta voi punnita lukijan näkökulmasta esimerkiksi näin:

1. Mielenkiinnon herättäminen 
Ensimmäinen lehdestä tai esitteestä nähtävä asia on kansi. Sillä on houkuttelevuuden luomisessa tärkein rooli. Parhaimmillaan pelkästään mielenkiintoinen ulkoasu saa myös uuden asiakkaan tarttumaan julkaisuun. Printin kokonaisvaltaiseen kokemukseen kuuluu myös materiaalit, julkaisun fyysiset mitat sekä painon jälkikäsittelymahdollisuudet, kuten esimerkiksi kohdelakkaus.

2. Helppous 
Sisällön palastelulla eli pilkkomisella erilaisiin pienempiin osiin pidetään lukijan ruokahalu yllä. Harkitut ja testatut palstanleveydet, leipätekstin koko, väliotsikointi ja muut typografiset keinot tekevät sisällön nauttimisesta sujuvaa ja miellyttävää.

3. Uskottavuus 
Tekstin virheettömyys ja laadukkaat kuvat luovat viestijästä ammattimaisen mielikuvan: Kun julkaisu on viimeistelty, myös muut asiat tämä firma hoitaa hyvin.

4. Yllätykset 
Näyttävät kuvat ja elementit, harkittu kaavan rikkominen, rytmi ja lehdessä vaihtelevat juttutyypit lisäävät lukijan ruokahalua.

5. Syvyys 
Kun sisältö tuodaan esiin tarinoiden kautta, se vetoaa tunteisiin ja jää mieleen. Erilaisilla lisämausteilla – vaikkapa videorikasteilla – sisällöstä saa entistäkin monipuolisemman. Jälkimauksi tulee jäädä tunne: tähän palaan uudelleen.


Satu Haavisto
satu.haavisto@bstr.fi