Raiteiltaan

Sattumaa ei kannata säikähtää

 

Tavanomainen aamun rutiini on muuttunut täysin jonkun toisen toimesta. Kestää tovin ennen kuin tajuntani ymmärtää, että autoon on murtauduttu.

Kävelen aamutuimaan parkkipaikalle ajatuksissani ja käyn läpi päivän ensimmäisen tapaamisen agendaa. Kävelen samaa reittiä kuin aina yleensä ja kaivan laukustani auton avainta. Avaan oven kuten aina aikaisemminkin. Tavanomainen kulku keskeytyy, kun huomaan kuljettajan penkillä huoltokirjan, mikä ei yleensä ole siinä ollut. Ihmettelen asiaa: enhän sitä tuohon jättänyt. Katse osuu apukuskin penkille, jossa myös on jotain epätavanomaista sinistä ainetta. Olen ymmälläni: mitä tämä tarkoittaa? Kolmanneksi huomaan apukuskin puolella olevien ikkunoiden puuttuvan ja ihmetykseni kasvaa entisestään. Tavanomainen aamun rutiini on muuttunut täysin jonkun toisen toimesta. Kestää tovin ennen kuin tajuntani ymmärtää, että autoon on murtauduttu.

Tämä tilanne on yksi esimerkki siitä, miten tavanomaisen rutiinin yllättävä muutos vaikuttaa aivotoimintaan. Ihmismieli lukkiutuu helposti tiettyihin kaavoihin ja mukavuussyistä on aina helpompaa toistaa jo kerran hyväksi todettuja rutiineja. Ajatukset voivat rullata omalla painollaan, kun ei erityisemmin tarvitse miettiä, mihin kohtaan sitä tänään istuu tai mitä sieltä kaupasta tällä kertaa ostaisi. Kuntosalilla valitaan aina automaattisesti sama pukukoppi. Kaupassa kuljetaan samaa reittiä ja poimitaan ostokset samassa järjestyksessä. Julkisissa kulkuneuvoissa istutaan yleensä samoille paikoille. Olisiko kuitenkin aika ajoin syytä hakeutua erilaisiin tilanteisiin, jotta antaisit mahdollisuuden uusille ajatuksille?

Luovassa työssä rutiinien ja tavanomaisen toimintatavan rikkominen ja uudelleenjärjestely on tärkeää. Asioita täytyy pystyä katsomaan eri näkökulmista. Yllätykset ovat jokapäiväisiä, sillä harva meistä tietää tarkalleen, mitä työpäivä tulee sisältämään. Miten osaisimme paremmin hyödyntää yllätysten tarjoamia erilaisia reagointitapoja? Toimitko aina samalla tavalla kuin kohtaat jotain yllättävää? Työelämässä puhutaankin resilienssin kehittämisestä eli kyvystä sopeutua ennakoimattomiin muutoksiin. Kun asiat sujuvat ennakko-odotusten mukaisesti, pääset vähemmällä ja vältät turhan ahdistumisen. Muutostilanteissa puolestaan saatat stressaantua ja reagointikykysi heikentyy. Lohduttavaa on, että sopeutuminen muutoksiin on opitty kyky, joten jokainen voi sitä harjoitella.

Kokeilepa seuraavalla kerralla esimerkiksi näitä reagointitapoja:

Joku menee pieleen. Naura! Mieti mitä hyvää tässä mokassa oli!

Myöhästyt. Hienoa! Mitä voit tehdä nyt, kun et ehtinytkään sinne, mihin alunperin piti ehtiä?

Asiat menevät nopeammin ja helpommin kuin ajattelit. Älä tyydy tyytyväisyyden tunteeseen, vaan mieti, miksi asiat menivät tällä kertaa paremmin ja mitä voit tästä oppia.

Sitten ei muuta kun harjoittelemaan!

---

Kun poistut tavanomaiselta ajatuspolulta,
saatat löytää pensaikossa piilevän aarteen.

 

---

Minna
minna.kateva@bstr.fi

5 askelta verkkosivujen tehokkaaseen kevätsiivoukseen

Näillä leveysasteilla aurinko tuo nyt uutta energiaa päiviin ja samalla armottomasti paljastaa kulahtaneet sohvatyynyt, villakoirat nurkissa ja tahrat ikkunoissa. Samoin kuin usein koti talven jäljiltä, monesti yrityksen verkkosivut saattavat jämähtää vanhaan kuosiin.

Tänä päivänä verkkosurffaajien odotukset ovat entistä korkeammalla – tärkeä tieto pitää tulla esiin helposti, nopeasti ja hyvin paketoituna. Kevät on inspiroitumisen, uusiutumisen ja toiminnan aikaa, joten siten erinomainen ajankohta toteuttaa verkkosivujen kevätsiivous. Suinpäin ei tässä tapauksessa kuitenkaan kannata lähteä pölyhuiskan ja maalisudin kanssa heilumaan vaan verkkosivujen kevätsiivous kannattaa aloittaa perusteellisella nykytilanteen kartoituksella:

1. Julkisivu: onko sivuston ulkoasu rapistunut?

   • Valitse 5-10 kilpailijaa Suomesta ja 5-10 alasi toimijaa ulkomailta, ja käy heidän verkkosivuillaan – löydätkö trendejä?
   • Tarkastele sivustoja, joissa vierailet vapaa-ajalla – kerää hyviä ja huonoja kokemuksia ja mieti miten voisit toteuttaa hyvät kokemukset omalla sivustollasi.
   • Kysy asiakkailtasi suoraan kokemuksia sivustosi ilmeestä ja käyttömukavuudesta.

2. Huonejaon toimivuus ja sisäiset kulkuyhteydet: onko sivustosi rakenne optimaalinen kävijän kokemusta silmällä pitäen?

   • Mikä on ensivaikutelma – onko kävijän helppo kulkea sivustolla ja löytää tarvittava sisältö helposti ja nopeasti? Toimiiko linkitys sivuston sisällä? Mukautuuko sivusto mobiilikäyttöön? Onko yhteys sosiaalisen median kanaviin selkeä ja helppokäyttöinen?
   • Onko kävijälle annettu tarpeeksi selkeitä vinkkejä ja suoria toimintakehotuksia, jotka houkuttelevat kokemaan, osallistumaan, tutustumaan, tilaamaan, jakamaan tai suosittelemaan?

3. Sisustus: missä ovat sivuston katseenvangitsijat ja hukkaneliöt?

   • Kartoita verkkosivujen sisältötekstit ja vertaa niitä yrityksen ajan tasalla olevaan markkinointistrategiaan. Karsi ja kehitä. Varmista, että viesti kantaa ja on yhtenäinen eri kanavissa. Jos tarpeen, päivitä sivuston ilme, kuvitus, kuvat ja graafiset elementit tukemaan yrityksen arvoja ja ydinviestiä.
   • Valjasta verkkosivut yhdeksi sisältömarkkinoinnin tukikohdaksi. Kuuntele ja auta asiakasta. Päätä mitä viestitään ja miten sisältö muokataan ja hyödynnetään eri kanavissa kohderyhmiä arvostaen? Kierrätä hyvää: kokoa, hajota, kokoa uudelleen samoista aineksista ja laita kiertoon.

4. Löydettävyys: näkyykö verkkosivusi internet-kartalla?

   • Optimoi verkkosivujesi sisältötekstit ja tarkista sivuston avainsanat sekä ulkoiset linkit niin teet sisällöstä hakukoneystävällisen = sivustosi nousee ylemmäs luonnollisissa Google-hauissa, mikä tarkoittaa enemmän kävijöitä ilman ylimääräisiä kustannuksia.
   • Harkitse kohdennettua bannerimainontaa, jonka avulla voit saada uusia kävijöitä valitsemastasi kohderyhmästä tai jo aikaisemmin sivustolla vierailleet palaamaan. Tarkista, että sivusto sisältää myös kohdennetut alasivut. Hakijan täytyy löytää juuri se tieto, jota oli etsimässä.

5. Viikkosiivoussuunnitelma: seuraa – analysoi – optimoi – seuraa – analysoi - optimoi…

   • Asenna esimerkiksi Google Analytics tai Snoobi -kävijäseurantasovellus niin pysyt selvillä kuka verkkosivuillasi vierailee, mistä hän tulee, koska hän käy, mistä hän on kiinnostunut ja minne hän menee. Käytä tieto hyväksesi markkinoinnin ja verkkosivustostrategian suunnittelussa.
   • Asenna Google Alerts -mediaseurantapalvelu valitsemillasi hakusanoilla, kuten esimerkiksi yrityksesi nimi, niin tiedät mitä näistä aiheista puhutaan verkossa. Reagoi tarvittaessa.

Päätä nykytilanteen kartoituksen jälkeen mitä on aika 1. raikastaa, 2. puhdistaa ja 3. uudistaa. Tee inventaario verkkosivujesi ongelmakohdista, hae oikeat ratkaisut, toteuta johdonmukaisesti ja seuraa tuloksia. Mieti, mitä kannattaa tehdä itse ja mihin kannattaa hakea ulkopuolista apua alan asiantuntijoilta. Lopputulos: viihtyisät ja toimivat verkkosivut, joihin on helppo kutsua uusia ja vanhoja kävijöitä.

Boosterin asiantunteva tiimi tekee verkkosivuston kevätsiivouksesta vaivattoman. Ota yhteyttä, niin sovitaan aika verkkosivujesi kehityskohteiden kartoitukseen.

– Anniina
anniina.walsh@bstr.fi

Olen maahanmuuttajan vaimo

Tarinankerronta on taitolaji, mutta niin on tarinoiden tulkintakin.

Viime aikoina on puhuttu eri yhteyksissä paljon niin tarinankerronnasta kuin sananvapaudesta.

Tarinoilla ansaitaan kuulijoita. Jokaisen tulisi siis osata luoda joko henkilökohtaisesta elämästä tai työelämästä mielenkiintoisia ja elämänmakuisia tarinoita.

Toisaalta mitä voit luomissasi sisällöissä sanoa? Miten voit sen sanoa? Sananvapauden nimissä jokainen voi ilmaista itseään haluamallaan tavalla, kunhan muistaa käyttäytyä riittävän sivistyneesti ja kunnioittaa kanssaihmisiään. Soisin jokaisen muistavan, että kirjoittaja ei voi esimerkiksi päättää, että hänen ilmaisunsa on neutraali, jos se ei ole sitä ilmaisun kohteelle.

Tarinoiden ja sananvapauden yhteydessä pitäisikin mielestäni puhua enemmän tulkinnoista, koska jokainen kuvittaa lukemansa, kuulemansa ja näkemänsä omasta kokemuspiiristänsä käsin.

Tarinat rakentuvat sana ja lause kerrallaan. Luomme mielikuvia sen perusteella, mitä kertoja haluaa meidän tietävän ja mitä toisaalta kuvittelemme tietävämme meille annettujen tiedonmurusten varassa. Toisin sanoen tulkitsemme.

Kokeillaanpa.

Olen maahanmuuttajan vaimo.

Mitä näet silmiesi edessä? Miltä näytämme, miten elämme?

Mieheni muutti Suomeen suomalaisen naisen perässä, eikä hänellä ollut täällä työpaikkaa eikä hän puhunut kieltä.

Vahvistuiko mielikuvasi?

Seitsemän Suomen vuoden jälkeen hän puhui Suomea vasta auttavasti. Avioeron jälkeen hän ei palannut kotimaahansa vaan halusi jäädä Suomeen.

Mitä nyt näet?

Viidentoista Suomen vuoden jälkeen kieli on sujuvaa, mutta suomalainen kulttuuri aiheuttaa edelleen toisinaan päänvaivaa.

Entä nyt?

Kirjoitan tämän siksi, että toivon jokaisen muistavan, että tarinan kertojalla on aina motiivi, koski se ihmisiä tai ilmiöitä. Motiivi ohjaa kerrontaa, mutta hienoimmallakaan motiivilla kirjoittaja ei voi lopullisesti päättää, miten vastapuoli tarinan tulkitsee. Ohjata ja johdatella tietysti voi, mutta vastuu on lopulta kuulijalla silloinkin, kun kerrontaa ei harrasta savolainen.

Maailma ei ole mustavalkoinen. Näennäisesti samanlaisiin tarinoihin sisältyy lukemattomia erilaisia todellisuuksia. Toivon, että jokainen jaksaa pitää avoimen ja toisaalta kriittisen mielen tarinoita kohdatessaan. Silloin kuulee oikeasti ja aidosti mitä sanottavaa kanssaihmisillämme on, ja osaa tarvittaessa myös nähdä kerronnan läpi, koska kaikki kiiltävähän ei ollutkaan kultaa.

Vielä yksi lause tarinaan

Seitsemäntoista Suomen vuoden jälkeen paikallinen baari kieltäytyi myymästä juomia miehelleni ja hänen ystävilleen siksi, että he ovat ulkomaalaisia.

Ehkä närkästyit urpoja tiskin takana, ehkä ajattelit että mamut eivät osanneet käyttäytyä kuten Suomessa pitää. Molemmat tulkinnat ovat ihan hyviä enkä ota kantaa kumpi pitää enemmän paikkaansa. Varmastikin molemmat, tulkitsijasta riippuen.

Arvelen kuitenkin, että tositarina yllä olevan vihjeketjun takana ja tulkinta, jonka olet maalannut päässäsi, ovat aika kaukana toisistaan. Anteeksi johdatteluni, kiitos kun tulkitsit!

Jos sinua askarruttaa mielikuvat joita viestiessäsi välität, ole meihin yhteydessä. Käydään yhdessä läpi sanojenne mahti.

Mari Dawe,
joka on englantilaisen maahanmuuttajamiehen erittäin onnellinen vaimo

mari.dawe@bstr.fi

Kuka keksi avokadon?

Uusia ruokatrendejä syntyy kuin sieniä sateella.

Superfood, paleo, raakaruoka, gluteeniton, 5:2… Uusia ruokatrendejä syntyy kuin sieniä sateella. Kaiken taustalla tuntuu olevan halu löytää ihmekeino pitää itsensä terveenä ja samalla nauttia hyvästä ruuasta. Monet unohtavat kyseenalaistaa uudet ruokatrendit ja sinisilmäisesti uskovat kaiken, mitä uudet dieetit lupaavat. Kannattaa kuitenkin hetkeksi pysähtyä ja miettiä, kuka on uuden ruokavillityksen taustalla ja millaiset motiivit ruuan markkinoinnissa on. Elintarvikealan yrityksillä on huimat mahdollisuudet todistaa vastuullisuutensa kehittämällä oikeasti terveellisiä tuotteita, joita pystyy puhtaalla omallatunnolla markkinoimaan. Terveysintoilu, kotoilu ja fitnessbuumi ovat jylläänneet jo vuosia. Viime aikoina kauppojen hyllyillä on alkanut näkyä myös terveellisempiä vaihtoehtoja, mutta liian harva toimija on reagoinut tähän kysyntään. Pelkillä mainoslauseilla ei pitkälle pötkitä, jos tuote ei ole asiakkaan arvomaailman mukainen.

Onneksi jokainen voi valita, millaisia toimijoita ja periaatteita kannattaa. Puhdas ruoka, luomu ja lähiruoka ovat mielestäni erinomaisia esimerkkejä hyvistä ruokasuuntauksista. Monissa kaupungeissa on perustettu lähiruokapiirejä, jotka tilaavat suoraan lähituottajilta raaka-aineita. Superfoodit on hyvä esimerkki, miten terveelliset tuotteet oikein markkinoituna voivat lähteä isoon lentoon. Uskon, että superfoodit ovat tulleet jäädäkseen. Mustikkaa, raakakaakaota, pellavaa ja muita luonnonmukaisia, ravinnetiheitä ruoka-aineita tuskin aivan heti teilataan epäterveellisiksi.

Avokadon brändäys

Hiljattain törmäsin mielenkiintoiseen artikkeliin, jossa kerrottiin, miten avokado on onnistuttu brändäämään haluttavaksi hedelmäksi. Aikaisemmin hedelmästä käytettiin nimitystä "alligator pear", joten ensimmäinen vaihe oli keksiä houkuttelevampi nimi tälle muhkuraiselle ja hieman rumankin näköiselle herkulle. Itse asiassa ennen avokadon mausta ja hajusta ei pidetty, joten makumieltymyksiinkin markkinoinnilla voidaan vaikuttaa. Avokadoa alettiin yhdistää muiden luksusraaka-aineiden, kuten hummerin, kanssa samoihin resepteihin. Nykyään avokado mielletäänkin arvokkaaksi elintarvikkeeksi, jota käytetään hienoimpiin salaatteihin ja muihin ylellisiin ruokiin. Avokadolle löytyy mitä moninaisempia käyttökohteita: terveellisestä suklaamoussesta aina kasvonaamioihin asti. Tyypillinen amerikkalainen avokadon ostaja on 25-54-vuotias terveystietoinen ja korkeasti koulutettu nainen. Brändäyksessä on siis onnistuttu erinomaisesti vetoamaan juuri siihen kohderyhmään, jolla on suurin ostovoima.

Suomessa villinnyt avokadopastan resepti toimi myös kuin kulovalkean tavoin levittäen vihreän terveyspommin ihanuutta. Tuskin löytyy kovin montaa, joka ei olisi tästä ihmereseptistä vielä kuullut ja sen innoittamana hedelmää maistanut. Suuren suosion saavuttaminen on monen tekijän summa, mutta itse tuote on ensiarvoisen tärkeässä roolissa. Päälle ripaus näkyvyyttä oikeissa kanavissa, niin suosio on taattu. Yksi esimerkki oikeanlaisesta markkinoinnista on myös lihatuottajien käytäntö merkitä pakkaukseen, miltä tilalta tuote on lähtöisin. Vastuullisuus ja alkuperä ovat tärkeitä kuluttajille, joten yhä useamman toimijan tulisi painottaa näitä asioita omassa viestinnässään.

Äidit ovat meille opettaneet: "Ruualla ei saa leikkiä" ja sama pätee ruokamarkkinointiin.

Niin oman ruokavalion kuin medialukutaidonkin suhteen on helppo yhtyä Brasilian riemastuttavan rentoihin virallisiin ravitsemussuosituksiin. Ohjeistuksessa kehotetaan muun muassa perustamaan ruokavalio luonnollisille tai mahdollisimman vähän prosessoiduille ruuille, kehittämään kokkaustaitoja, tekemään ruuasta tärkeä ja nautinnollinen asia elämässä sekä suhtautumaan kriittisesti ruuan mainostukseen. Äidit ovat meille opettaneet: "Ruualla ei saa leikkiä" ja sama pätee ruokamarkkinointiin. Sillä pyritään vaikuttamaan yhteen ihmisen tärkeimmistä hyvinvointitekijöistä, joten vastuu on suuri. Me kannamme vastuumme ja tuemme hyviä valintoja.

Lisää aiheesta:
The Atlantic: The Selling of the Avokado 31.1.2015
Aamulehti: Uusi hittidieetti: syö kuten Brasilia neuvoo! Minna Kurki, 2.2.2015.

Minna Kätevä
minna.kateva@bstr.fi

Luottopakki

Kuka on se, jonka apuun luotetaan kun halutaan päästä voittajaksi kovassa taistossa.

Luottopakki. Tämä urheilupiireistä tuttu termi tulee vastaan myös liiketoiminnassa aika ajoin. Kenen apuun turvaudutaan kun hätä on suuri. Kuka hoitaa asiat päivästä toiseen juuri niin kuin on sovittu. Kuka on se, jonka apuun luotetaan kun halutaan päästä voittajaksi kovassa taistossa. Kenelle soitetaan kun itse ei löydetä vastauksia. Kuka esittelee sinut seuraavalle uudelle asiakkaalle. Niin tiukassa pelissä kuin liiketoiminnankin kiemuroissa luottopakit nousevat arvoon arvaamattomaan aina silloin kun heidän apuaan eniten tarvitaan.

Luottopakit ovat rakentaneet ympärilleen luottamuksen verkoston toistuvilla lunastetuilla lupauksilla ja pyyteettömällä työllä. Nämä kaverit eivät tuijota omaan napaansa vaan haluavat laittaa hyvän kiertämään. Luottopakkien mielestä annettu apu ei ole itseltä pois. Heidän apunsa on korvaamattoman tärkeää niin liiketoiminnan kuin muunkin elämän kannalta. Luottopakit rakentavat ympärilleen positiivisuuden ilmapiirin, jossa tapahtuu hyviä asioita ja kaveria kannustetaan.

Mistä näitä luottopakkeja sitten löytää?

Luottamus on 110% kunnes toisin todistetaan - menetä luottamus kerran, etkä näe häntä enää ikinä!

Sanonta ”niin metsä vastaa kun sinne huudetaan” pätee varsin hyvin luottoporukan löytämisessä. Kun autat saatat joskus saada apua, kun huomioit saatat joskus saada huomiota jne. Pyri kohtelemaan ihmisiä hyvin mikäli haluat saada itse hyvää kohtelua. Älä kuitenkaan odota vastapalvelusta vaan tee asiat pyyteettömästi. Vastapalvelus tulee joskus jos on tullakseen. Älä petä luottamusta ja vältä kaksinaamaisuutta, koska luottamuksen voi menettää vain kerran. Aikoinaan kuulinkin hyvän määritelmän luottamuksen tasoista - luottamus on 110% kunnes toisin todistetaan - menetä luottamus kerran, etkä näe häntä enää ikinä! Tämä lausahdus on jäänyt pysyvästi mieleen. Omistakin kokemuksista helppo sanoa, että jos joku onnistunut viilaamaan linssiin kerran niin en siihen toista mahdollisuutta enää tarjoa.

On ollut mielettömän hienoa huomata törmänneensä suureen määrään luottopakkeja matkan varrella. Näiden kavereiden apuun voi aina turvautua ja pyytää neuvoa kun itse ei ratkaisua löydä. Yksin ei kukaan kuitenkaan pärjää ja kaikki onnistumisetkin tuntuvat paljon hienommilta kun ne on yhdessä saavutettu. Vielä kun muistaisi näitä taistelijoita riittävästi kiittää ja huomioida sillä sen he ovat kyllä varmasti ansainneet. Ympyröi itsesi hyvillä luottopakeilla niin kaikki on sen jälkeen helpompaa.

Kiitos luottopakit :)

-Tero
tero.luoma@bstr.fi

Mainos vai vähän enemmän?

Amerikkalaisen jalkapallon ja yhdysvaltalaisen urheilukansan vuoden kohokohta Super Bowl on jälleen sunnuntaina 1. helmikuuta. Suomessakin nähtävät Super Bowl -ottelut muistetaan Yhdysvalloissa vähintään yhtä hyvin upeista mainoksista ja väliaika-spektaakkeleista kuin itse pelistä.
Super Bowl -ottelut keräävät perheet ja ystävät isosti yhteen kannustamaan ja muuten vain viettämään yhteistä aikaa pelin siivellä. Kansallisen Nielsen-katsojatutkimuksen mukaan Super Bowl -ottelun kotikatsomossa yli puolet katsoo mieluummin mainokset kuin pelin. Katsojia oli viime vuonna 111.5 miljoonaa. Mainostajilla on taattu yleisö ja odotusarvo on kova. Mainoksia odotetaan, ne puhuttelevat, osallistavat ja herättävät kahvipöytäkeskusteluja (tai Yhdysvalloissa water cooler chats).

Mutta miksi ja miten?

Hyviä kysymyksiä aikana, jolloin sekä Yhdysvalloissa että Suomessa televisionkatselu ajanvietteenä on murroksessa. Suuri osa alle 40-vuotiaista ei katso televisiota reaaliajassa vaan viivästetysti lyhyissä pätkissä tai maratonina ja enenevässä määrin mobiililaitteilta. Urheilu pitää kuitenkin pintansa – ottelut ja kisat katsotaan mieluiten reaaliajassa, mahdollisimman isolta screeniltä ja hyvässä seurassa. Yhdysvalloissa isot ottelut näytetään vielä maksuttomilla kanavilla, mikä luo mainostajalle paljon mahdollisuuksia.

Mitä voimme oppia parhailta Super Bowl -mainostajilta? Kuinka syntyy viihdyttävä ja ikimuistettava mainostarina?

---

7 vinkkiä miten syntyy viihdyttävä ja ikimuistettava mainostarina

---

1. Hae tunteita ja vau-fiilistä

Microsoft rakensi vuoden 2014 Super Bowl -otteluun inspiroivan tarinan teknologian mahdollisuuksista.

2. Herätä keskustelua tai ole mukana ja tuo oma näkökulmasi

Coca-Colan vuoden 2014 mainos on upea ajatuksia herättävä visualisointi siitä mitä tämän päivän Amerikka ja amerikkalaisuus on.

3. Luo yhteys populaarikulttuuriin ja lisää pääosaan lapsi

Volkswagenin vuoden 2011 mainos on hellyttävä ja suureen yleisöön vetoava.



4. Tuo ylpeys tekemisestä esille ainutlaatuisella tavalla
Chryslerin vuoden 2014 mainoksesta huokuu ylpeys omasta tarinasta ja yrityksen kotiseudusta.

5. Tee jotain, joka poikkeaa normista

Viestintäteknologiayritys, T-Mobile, otti pelkistetyn suunnan vuoden 2014 mainokselle. Mainos erottui joukosta ja vahvisti muistijälkeä yrityksestä.

6. Käytä kerronnassa huumoria ja itseironiaa

Sympaattinen Betty White hauskuutti vuoden 2010 Snickers-mainoksessa.



7. Osallista yleisö
Doritos kutsui innokkaat amatöörikuvaajat kisaamaan siitä kuka tuottaa parhaimman mainoksen vuoden 2015 Super Bowl -otteluun.


Onnistunut mainospaikan valinta tuo Super Bowl -mainostajalle taatun yleisön ja vakuuttava mainos saattaa hymyilyttää, puhutella, osallistaa, herättää keskustelua ja vahvistaa positiivista mielikuvaa myös pitkään pelin jälkeen. Missä sinun yleisösi odottaa ainutlaatuista viestiäsi?

Booster auttaa kertomaan tarinasi oikeassa paikassa ja oikealla tavalla.

– Anniina
anniina.walsh@bstr.fi

Tuhma mies lentokentällä

Kanssaihmiset huomioiva toiminta on ilmaista markkinointia

 

Neiti osoitti miestä sormella ja sanoi painokkaasti: ”Naughty man!”

Olimme kotimatkalla Englannista. Helsinki-Vantaalla passitarkastuksessa oli vastassa mies, joka ei katsonut tarpeelliseksi tervehtiä. Kaksi viikkoa Englannissa paikallista kulttuuria imenyt 2,5-vuotias lapsi oli ymmällään ja kysyi miksi setä ei sanonut hei. Kun ei heti kuulunut meiltä vastausta, neiti osoitti miestä sormella ja sanoi painokkaasti: ”Naughty man!” Menikö palaute oikeaan osoitteeseen, sitä en tiedä, mutta toivon vähän kuitenkin.

Jos opetamme lapsille, että pitää tervehtiä ja sanoa kiitos, anteeksi, saisinko ja voisinko, näitä sääntöjä vastaan toimivat aikuiset ovat hämmentävä kokemus. Esimerkin voimalla sitä kasvetaan.

Toisten huomioon ottaminen on tärkeä kansalaistaito. Vaikka mitä sanottaisiin jäyhistä suomalaisista, se pätee myös täällä. Hyviä tapoja arvostetaan ja niiden puuttumista päivitellään. Englantilaisessa yhteiskunnassa huonoista tavoista joutuu välittömästi tilille. Huono käytös ei yksinkertaisesti käy. I want never gets, sanoo anoppini.

Liike-elämä ei ole käytösneutraali ympäristö.

Sama pätee palvelukulttuuriin: liike-elämä ei ole käytösneutraali ympäristö. Kuinka usein olet kertonut loistavista palvelukokemuksista? Monestiko ostat siksi, että asiakaspalvelija on kiinnostunut tarpeestasi, ehdottaa ratkaisuja ja on ennen kaikkea miellyttävä – ja hyvätapainen? Minä ainakin ostan. Tympeistä tilanteista pyrin poistumaan mahdollisimman nopeasti, vaikka vastapuoli osaisi asiansa kuinka hyvin.

Niin tekee moni muukin, ja tinkimätön asiakaspalveluasenne voi ratkaista kenen yritys menestyy ja kenen ei. Konkreettisia esimerkkejä tietää jokainen. Kivat tyypit kasvattavat yrityksen mainetta ja arvostusta, koska ihmiset haluavat olla ensisijaisesti tekemisissä mukavien ihmisten kanssa. Kun yhdistetään hyvät tavat, vilpitön kiinnostus asiakkaaseen sekä asiantuntemus, menestyksen keitos alkaa olla kasassa. Mikään osa yksin ei vielä kanna, mutta kaikki yhdessä kyllä.

---

Kanssaihmiset huomioiva toiminta on markkinointia,
joka ei maksa mitään.

---

 

Tämä nollan euron investointi kuitenkin tuottaa: hyvää tahtoa yritystä kohtaan, kauniita sanoja puskaradiossa, kumppaneita, asiakkaita, ehkä myös ympäröivissä yrityksissä ajatuksia oman toiminnan kehittämiseen.

Hyvinä esimerkkeinä kauniista ja huomioivasta käytöksestä voi nostaa vaikkapa Powerparkin iäkkäämmän miellyttävän työntekijän, joka ehti kehua pikkutytön hienoa kynsilakkaa työn touhussa ja paikallisen kauppiaan, jolta liikenee mukavaa sanottavaa jokaiselle asiakkaalle.

Palatakseni alun lentokenttäesimerkkiin voin vain todeta, että jos lapsi hämmentyy huonosta käytöksestä ja vetää siitä johtopäätöksen vastapelurin kelvottomasta luonteesta, aikuinen ei hämmenny mutta ärsyyntyy. Eikä osta, ainakaan toista kertaa, jollei ole aivan pakko.

Toivonkin, että kaikki kävisivät säännöllisesti palauttamassa mieliin yrityksen arvot, joista todennäköisesti löytyy asiakaslähtöisyys ja hyvä sisäinen ilmapiiri jossain muodossa. Miten ne näkyvät teidän arjessanne joka päivä? Sanotteko huomenta kun tulette töihin, hymyilettekö kun kohtaatte asiakkaan?

Mari
mari.dawe@bstr.fi

Innostu vastuullisuudesta!

Vastuullisuusviestintä koetaan monesti tylsäksi ja puuduttavaksi pakkopullaksi. Mutta mietipä, miten merkittäviä asioita organisaationne tekee ympäristön ja henkilöstön eteen. Kun itse innnostut aiheesta, saat varmasti muutkin ymmärtämään asian tärkeyden.

Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki kertoi eräässä seminaarissa, miten hän oli lomamatkallaan Karibian risteilyaluksella käyttänyt kosmetologipalveluita. Kosmetologi oli kysynyt, mitä hän tekee työkseen. Kuultuaan hänen työskentelevän vastuullisuuden ja ympäristöasioiden parissa, kosmetologi oli innostuneesti kertonut, miten hienoja kierrätysjärjestelmiä heidän aluksellaan on. Isollakin risteilijällä jokainen työntekijä on perehdytetty ja innostettu mukaan ympäristöajatteluun.

Aina vastuulliset teot eivät näyttäydy asiakkaille samassa valossa kuin organisaatiolle. Yksi opettavainen esimerkki liityy Finnairin kalustouudistukseen. Finnair vaihtoi lentokoneisiin kevyemmät penkit, jotta kone painaisi vähemmän, kuluttaisi vähemmän polttoainetta ja näin vähentäisi ilmastosaasteita. Asiakkaille ei kuitenkaan muistettu kertoa asiasta, joten penkeistä tuli valtavasti huonoa palautetta. Mitä tästä opimme?

Panosta olennaiseen 

 

Käy läpi yrityksen arvoketjuajattelu ja tunnista olennaiset asiat. Esimerkiksi Niken suurimmat kuormitukset ympäristölle syntyvät tuotekehityksestä sekä tuotteiden käytöstä ja huollosta. Niken kannattaakin panostaa tuotteiden hoito-ohjeisiin ja kierrätykseen käytön jälkeen.

Muista kertoa asiakkaille

 

Jos muutat tuotteen tai palvelun olennaisia asioita, kerro asiakkaille, miksi näin tehdään. Jos taustalla on sellaiset syyt, joita asiakkaat arvostavat, muutokset otetaan helpommin vastaan ja parannukset sitouttavat asiakkaita entisestään. Parhaimmassa tapauksessa asiakkaat kertovat tuotteesta positiivisia asioita yhä useammin muille. Asiakkaat haluavat tietää tuotteiden alkuperän ja valmistusprosessin. Ole valmis kertomaan, mistä tuotteet tulevat. Jos prosessissa on jotain, minkä takana et voi seistä, muuta se. Varaudu myös kriisitilanteisiin ja suunnittele, miten reagoit, jos tuotteesi tai palvelusi nousee kritiikin kohteeksi.

Innosta työntekijät ja asiakkaat 

 

Vastuullisuusviestinnän ei tarvitse olla tylsää. Keskity positiivisiin asioihin ja tuo ne esiin mielenkiintoisella tavalla. Kun henkilöstö innostuu vastuullisesta toiminnasta, he tartuttavat oman innostuksensa myös asiakkaisiin. Kaiken perustana on hyvinvoiva henkilöstö: kun työntekijöillä on asiat kunnossa, toimivat he paremmin organisaation puolestapuhujina. Monissa organisaatioissa henkilöstön hyvinvointi onkin yksi olennaisimmista vastuullisuustekijöistä.

Usein vastuullinen toiminta automaattisesti johtaa yrityksen parempaan menestykseen. Esimerkiksi lentoyhtiöiden täytyy panostaa ympäristövaikutusten minimointiin, mutta samalla polttoainekustannukset pienentyvät. Mitä sinä voit tehdä vastuullisemmin ja mistä asioista voisit kertoa enemmän?

Minna Kätevä
minna.kateva@bstr.fi

Kiitos!

Niin pieni, mutta voimakas sana.

Kuvittele, että olet lavalla vastaanottamassa yhtä urasi tärkeimmistä palkinnoista. 45 sekuntia aikaa kiittää kaikkia, jotka ovat auttaneet sinua pääsemään tähän pisteeseen, hep!

Esimerkiksi elokuvamaailman arvostetuimmissa palkintogaaloissa juhlapuheet ovat usein tunteellisia ja rönsyileviä. Siinä joukossa lyhyet ja ytimekkäät

“It’s my privilege, thank you”
- Joe Pesci

kiitokset, kuten Oscar-voittaja Joe Pescin legendaarinen “It’s my privilege, thank you” lausahdus, erottuvat joukosta. Oscar-juhlien kiitospuheenvuorot ovat Yhdysvalloissa odotettua viihdettä, mutta voittajille tärkeä tilaisuus lausua persoonalliset kiitokset kaikille, jotka mahdollistivat päämäärän saavuttamisen.

Eritoten marraskuun lopussa vietettävän kiitospäivän (Thanksgiving) tienoilla yhdysvaltalaiset pysähtyvät pohtimaan ja keskustelemaan mistä ovat kiitollisia. Silloin myös monet yritykset tavoittavat asiakkaansa ja yhteistyökumppaninsa Thanksgiving-teemaisilla viesteillä ja kiitos-kampanjoilla korvaten jo monesti joulun ja uuden vuoden tervehdykset. Mikä otollinen aika kiittää ihmisiä, jotka ovat vuoden aikana auttaneet ja osallistuneet menestykseen.

Kiitosten ei kuitenkaan tarvitse kuulua vain juhlapuheisiin tai juhlapyhiin. Kiitos on tärkeä viesti arjessa jokaiselle asiakkaalle ja yhteistyökumppanille, joka on auttanut meitä eteenpäin – varsinkin näinä aikoina. Yksikään asiakas ei ole itsestäänselvyys vaan ansaittu palkinto hyvästä työstä, tuotteesta tai palvelusta. Miksi asiakas on valinnut juuri meidät? Miten voimme vaalia asiakkuutta ja kiittää hyvästä valinnasta? Esimerkiksi pikainen ”kiitos hei!” asiakaspalvelutilanteessa on hyvä alku, mutta onko se vain kulunut fraasi? Mitä oikeasti yllättävää, ainutlaatuista ja hyvän mielen tuovaa voimme tänään sanoa tai tehdä asiakkaan hyväksi?

Kiitollisuuden osoitus ei tarvitse olla vuolas kuin Oscar-lavalla eikä aikaakaan ole useimmiten rajattu 45 sekuntiin. Suomessa ei vietetä kiitospäivää, mutta mikään ei estä erityisen kiitosviestin lähettämistä vaikka helmikuussa. Tärkeintä on, että sanat ja teot kuvaavat aitoa asiakkaan ja yhteistyökumppanin arvostusta. Vilpitön kiitollisuus ei paljon vaadi, mutta maksaa itsensä monin verroin takaisin.

- Anniina Walsh
anniina.walsh@bstr.fi

Muuttaisitko Seinäjoelle?

Epävirallinen aluemarkkinointi lähtee meistä jokaisesta ja saa aikaan muuttoliikettä

Jos joku olisi sanonut minulle viisi vuotta sitten, että tulen muuttamaan Etelä-Pohjanmaalle, en olisi uskonut. Ei Etelä-Pohjanmaassa mitään vikaa ole – päinvastoin, minulla on alueeseen äidin suvun kautta läheinen ja Provinssirockin kautta rytmikäs suhde – mutta onnellisena oululaisena minulla ei ollut mitään syytä harkita koko asiaa.

Silmänräpäyksessä kaikki oli toisin. Ja kaiken takana oli maahanmuuttajamies. Eksoottista näillä lakeuksilla, mutta totta.

Kun sitten kannoin kapsäkkini Seinäjoelle elokuussa 2010, se oli mitä suurimmissa määrin epävirallisen aluemarkkinoinnin tulos.

Tuleva mieheni esitteli kotiseutuaan niin suurella rakkaudella ja palolla, että muuttopäätöksen virittely alkoi hyvin pian tapaamisen jälkeen. Jos toinen junan tuoma kotiutuu ja viihtyy, miksen sitten minäkin.

Ikävä kyllä rakastumisesta ei saa palkkaa, joten työpaikka oli edellytyksenä lopulliselle muuttopäätökselle.

Ikävä kyllä rakastumisesta ei saa palkkaa, joten työpaikka oli edellytyksenä lopulliselle muuttopäätökselle. Koska minun profiilillani ei ollut avoimia paikkoja tarjolla, soitin eri organisaatioihin, esittelin itseni ja osaamiseni ja kysyin neuvoa keneen kannattaisi olla yhteydessä. Se pyyteetön avuliaisuus, minkä kohtasin, oli jotain aivan uskomatonta. Sain neuvoja puhelimessa, mutta myös kutsuja tulla käymään ja juttelemaan kasvotusten. Näinä kiireisinä aikoina se tuntuu käsittämättömältä. Positiivisia yllätyksiä heti alkumetreillä siis!

Nämä tapaamiset olivat paitsi hyödyllisiä, myös erittäin mukavia. Neuvojen kautta muodostui selvä käsitys siitä, mistä voisi löytyä allekirjoittaneen näköinen paikka. Hyvin käsitys pitikin paikkansa: työhakemuksen lähettämisestä ensimmäiseen puhelinkeskusteluun meni aikaa alle 12 tuntia, ja sillä tiellä ollaan edelleen. Ensikontakteista syntyivät verkostoni ensimmäiset sidokset.

Enkä ole ainoa, joka on kokenut lakeuksien kutsun nimenomaan ihmisten kautta. Eräs täältä lähtöisin oleva henkilö, jolla on tausta useista globaaleista organisaatioista, on perustellut pääkaupunkiseudulla verkostoissaan halujaan kotiinpaluulle nimenomaan tällä. Täällä osataan pyyteetön auttaminen ja verkostojen hyödyntäminen bisnesmaailmassa. Joku tuntee aina jonkun, jonka kanssa keskusteleminen vie asioita eteenpäin. Se on hyvä asenne – sillä luodaan verkostoja ja tuodaan alueelle mielenkiintoista osaamista.

On helppo tulla paikkaan, jossa tuntee olevansa tervetullut. Aluemarkkinointia tekevät epävirallisesti kaikki ne ihmiset, joita seudulle hetkeksi tai vakituisesti tuleva kohtaa. Eteläpohjalainen tomeruus, suoraviivaisuus ja yhdessä tekeminen ovat meriittejä, joilla on vaikutuksia. Täällä osataan laittaa tuulemaan. Minä en asuisi täällä, jos en olisi kohdannut seudun suurlähettiläitä, ihmisiä, jotka auttoivat minua eteenpäin ja joiden kanssa oli helppo tulla toimeen.

Ota yhteyttä - me autamme!

Voit testata kuinka oppi avuliaisuudesta on mennyt perille olemalla yhteydessä Boosteriin. Me olemme täällä sitä varten, että voimme auttaa sinua eteenpäin.

-Mari Dawe
mari.dawe@bstr.fi