Karitsat ovat syntyneet

Jokainen paikka tarvitsee menestyäkseen vetonaulan jos toisenkin 

Kyltti tien varressa julistaa sesonkiin sopivasti uuden elämän ilosanomaa. Myös pääsiäistapahtuma suklaamunajahteineen on ennakkomarkkinoinnissa. Kyltti kuuluu eteläenglantilaiselle maatilalle, joka on rakentanut maatilan yhteyteen elämyksellisen perhekohteen.

Sisääntulon istutukset ovat kauniit ja lammen rannassa tepastelevat kanat ja hanhet. Portilta näkyy suuri sisäleikkipuisto, piknik-alue ja loistavaa ruokaa ja leivonnaisia tarjoava Tea House. Sisällä puistossa on valtava isojen kotieläinten katos karitsoineen, tallit, siipikarjaa, kaneja, laamoja ja alpakoita, eläinten laitumet sekä kaksi valtavaa ulkoleikkipuistoa. Maatilalla on joka päivä ohjelmaa, joiden aikana pääsee muun muassa hoitamaan eläimiä, ratsastamaan, traktoriajelulle ja maaseutukävelylle. Ohjelma kullekin päivälle ja tuleville tapahtumille jaetaan portilla – sekä pussillinen ruokaa, jonka saa syöttää eläimille. Uloskäynti kulkee pienen myymälän kautta. Kaikki paikat ovat moitteettomassa kunnossa, ja palvelu ystävällistä ja huomioivaa. Asiakaskunta vaihtelee arkiaamupäivänä lasten kanssa kärryttelevistä äideistä eläkeläisiin. Viikonloppuisin paikka kuhisee perheitä ja ystäväporukoita. On selvää, että maatilalle tullaan viettämään aikaa ja viihtymään.

En tiedä kuinka tietoisesti maatilan väki on konseptoinut paikan, mutta hienon konseptin he ovat kyllä luoneet. He ovat hyödyntäneet maatilan omat maa-alueet sekä normaalin arjen liiketoiminnan perustana ja rakentaneet sen yhteyteen paljon uutta liiketoimintaa. Kokonaisuus viehättää useita asiakaskuntia ja palvelut on suunniteltu niin, että kävijän viipymä on mahdollisimman pitkä ja sen aikana käytetään useita palveluita.

Tällaisten viihtymään kutsuvien hyvän mielen kohteiden tuottaminen on Suomessa vielä aivan lapsen kengissä. Yrityksiä palvelujen laajentamiseen on havaittavissa täälläkin, mutta suunnitelmat ovat lopulta vaatimattomia ja toteutukset jäävät puolitiehen. Ainekset hienoihin kokonaisuuksiin ovat kyllä olemassa, mutta niiden täyttä potentiaalia ei oikein huomata ottaa käyttöön. Kun syvällisesti paneudutaan siihen, mikä kävijän mielestä on viihdyttävää ja elämyksellistä ja mitä hän odottaa hyvältä vierailulta, meillä on kaikki elementit ilahduttavien kohdekonseptien rakentamiseen. 

Esimerkiksi puutarhamyymälä suomalaiseen malliin on taimitarha ja työkalukauppa, jonne tullaan peräkärryn kanssa ja ajetaan ostosten jälkeen pois. Poissaolollaan loistavat kasvien katveesta laadukkaat kahvilat, joissa voi nauttia mauista, tuoksuista ja tunnelmasta, syödä ehkä lounaan ja tavata ystäviä, tai puutarhakirjakaupat, joista voi hakea inspiraatiota tuleviin puutarhaunelmiin ja ostoksiin. Aina voi vedota sesongin lyhyyteen, mutta toisaalta me suomalaiset jaksamme höyrytä ihanista kesäkahviloista. Sellainen voisi olla puistossa, jonka lähellä on puutarhamyymälä, joka myy puiston istutuksiin käytettyjä kukkia, pensaita ja puita.

Hyvin suunnitellut lisäykset perusliiketoiminnan yhteyteen tuovat kassaan euron jos toisenkin. Se vaatii paneutumista kävijöiden odotuksiin, hyvää suunnittelua ja laadukkaasti loppuun vietyjä toteutuksia. Jokainen palveluntarjoaja voisikin kysyä itseltään nämä kysymykset:

1. Mikä saisi ihmiset viipymään pidempään? 
2. Millainen toiminta tukisi paikan perustoimintaa ja olisi kohtuullisella vaivalla lisättävissä tarjontaan ihmisten iloksi? 
3. Miten tekisin pääkohderyhmieni elämästä helpompaa ja mukavampaa vierailujen aikana? 
4. Mitä voisin tehdä, jotta kohteestani tulee osa kävijöiden omia traditioita – hääpäiviä, äitienpäiviä, syntymäpäiviä, sunnuntaipäiviä koiran kanssa ulkoillen? 
5. Miksi kävijä suosittelisi meitä tuttavilleen silmät loistaen? Miksi hän palaisi itse aina uudelleen? 
6. Millainen sesongit ja juhlapyhät huomioiva tarjonta ja ohjelma tekisi hyvää paikan markkinoinnille ja tukisi toistuvia vierailuja? 

Myös Boosterin blogissa on puhuttu aikaisemmin Seinäjoen tulevasta superkesästä (http://boosterinblogi.blogspot.fi/2016/02/vipit-tulee-olemmeko-valmiita.html), jolloin halutaan tuottaa tänne tuleville vierailijoille elämyksiä ja saada heidät viihtymään ja tuntemaan olonsa kotoisaksi sekä kertomaan kokemastaan eteenpäin. Jotta runsaisiin ja laadukkaisiin palveluihin tottuneiden vierailijoiden vaatimustasoon voidaan vastata, nyt on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten jokainen voi lisätä pientä ekstraa omaan toimintaansa.

Olen aivan varma, että hetkeksi pysähtymällä ja suunnittelemalla me voimme luoda Seinäjoelle hienoja ja sympaattisia keitaita paikallisella twistillä maustettuna. Jos me tässä onnistumme, niistä riittää hyvää mieltä niin meille paikallisille kuin vierailijoillekin.

Mari Dawe 
Mari.dawe@bstr.fi

Kirjoittaja käy kotikaupungissaan aina tietyllä rannalla, jonka talvisin kiinni ollut ravintola on jälleen aloittanut ympärivuotisen toiminnan. Nostalgia hienoissa maisemissa, laadukkaalla tarjonnalla ja jokaiseen sesonkiin muokatuilla oheispalveluilla ryyditettynä on ohittamaton yhdistelmä. Väkimäärästä voinee päätellä, ettei kirjoittaja ole ainoa joka ajattelee näin.

Jere & Jussi on the road

Jere & Jussi on the road -sarjan ensimmäisessä osassa vierailtiin Tampereen Hervannassa Vincitillä. Vincit on noussut otsikoihin kahmittuaan lukuisia palkintoja erilaisissa kilpailuissa kulttuuriin ja työilmapiiriin liittyen ja on tällä hetkellä yksi Euroopan halutuimmista työpaikoista. Miten he ovat onnistuneet luomaan loistavan kulttuurin? Entä miten he ylläpitävät ja kehittävät sitä? Siihen meille antaa vastauksia Vincitin henkilöstöasiantuntija Mira Ylén.

Moi, kuka olet, mitä teet ja mistä tuut?
Moikka! Olen Mira ja toimin henkilöstöasiantuntijana Vincitillä. Hommani meidän People-tiimissä ovat todella monipuolisia aina rekrytoinnista tapahtumien järkkäämiseen ja ihmisten sparrailusta tiimien tukemiseen. Vincitillä olen viihtynyt nyt 2,5 vuotta ja taustaltani olen organisaatiotieteitä opiskellut KTM.

Miksi halusit juuri Vincitille töihin?
Kuulin aikoinaan Vincitin toimari Mikko Kuitusen puheenvuoron eräässä kasvuaiheisessa seminaarissa otsikolla "Kasvu on paska tavoite". Aidosti ihmislähtöinen kulma niin bisnekseen kuin työhyvinvointiin kolahti ja laitoin viestiä, josko kaltaiselleni tyypille olisi porukassa paikkaa. En ole varmasti ainoa, joka on vaikuttunut ahkerasti esiintyvien Mikon tai henkilöstöjohtaja Johanna Pystysen Vincitin kulttuuria koskevista puheenvuoroista - tunnustusta on tullut niin Suomessa kuin ulkomailla, minkä myötä Vincitin vetovoima työpaikkana mennyt hyvää vauhtia eteenpäin.

Vincit on tunnettu loistavasta kulttuuristaan, mikä on teidän salaisuus? 
Vincit on palkittu nyt kolmesti putkeen Great Place To Work –tutkimuksessa Suomen parhaana työpaikkana, ja tähtäimessä on vielä Euroopan parhaan tittelin kiriminen nykyiseltä kolmannelta sijalta. Tunnustuksista huolimatta tyytyväisyyteen ei ole tuudittauduttu, vaan yksi keskeisimpiä piirteitä Vincitin arjessa onkin jatkuvan kehittämisen meininki - asiat ovat oikeastaan jatkuvassa muutoksessa, kun mietitään mikä olisi paras ja tarkoituksenmukaisin tapa toimia juuri nykyisessä tilanteessa. Tässä avoimuuden ilmapiiri ja rohkea keskustelu ovat tärkeitä, jotta erilaiset äänet saadaan kuuluviin ja mieltä painavat asiat on helppo nostaa esiin. Ajankohtainen tieto talousluvuista alkaen on avoimesti saatavilla, kaikkia on helppo lähestyä kasvotusten, chat-työkalu Slack on ahkerassa käytössä erilaisine kanavineen ja yhteisissä tilaisuuksissa käydään aktiivista keskustelua. Lisäksi porukalla on poikkeuksellisen suuria vapauksia toimia, ja tämä vastuu myös kannetaan täyden luottamuksen arvoisesti - oli kyse sitten asiakasprojektissa käytettävistä teknologioista tai jokaisella käytettävissään olevasta firman luottokortista. No policy policy -periaatteen mukaisesti kaikkia sitovat säännöt ja prosessit on pyritty pitämään olemattomissa ja näin mahdollistetaan ihmisten ja tiimien toimia niin kuin parhaaksi kussakin tilanteessa näkevät.

Kuinka kulttuuria ylläpidetään?
Yksi kantavimpia ajatuksia Vincitin arjessa on toiminnan jatkuva yhdessä kehittäminen. Tämän mahdollistaa avoin keskustelu - jos ongelmia ilmenee, ne saadaan nopeasti esiin ja hoidetaan yhdessä rakentavasti eteenpäin. Porukalta tulevat ideat ja ajatukset ovat kaiken edistyksen ydin, sillä viisaus harvoin asuu vain johdon päässä. Jotta keskustelu jatkuu aktiivisena jatkossakin, on ihmisten ehdotuksiin syytä reagoida ketterästi ja lähteä rohkeasti kokeilemaan uusia juttuja. Vincitillä sanotaankin, että on helpompi saada anteeksi kuin pyytää lupa. Asioita ei tarvitse aina hioa suunnitelmatasolla loppuun asti, vaan kannattaa lähteä yksin, pienellä porukalla tai kaikki yhdessä kokeilemaan - pääasia että ihmiset uskaltavat tehdä työtään omaan ammattilaisuuteensa nojaten ja tehdä firman tasoisiakin päätöksiä tuosta vaan, sen sijaan että jämähdettäisiin odottamaan jokaiseen asiaan lupaa erikseen.

Monia kiinnostaa rakentaa hyvää yrityskulttuuria. Mistä sinun mielestäsi on järkevä lähteä liikkeelle?
Vincitin käytäntöjä on rakennettu lähes vuosikymmenen ja niistä löytyy paljon mm. toimialaan liittyviä ulottuvuuksia, mutta varmasti meidänkin arjesta löytyy ajatuksia, joista voi inspiroitua ja saada ajatuksia sovellettavaksi omaan organisaatioon. Olennaisinta onkin lähteä liikenteeseen oman työpaikan arjesta: millaista työtä me täällä tehdään ja mikä on meidän porukalle tärkeää. Tässä avoin keskustelu on tärkeää, ja sen rakentamisen voi aloittaa hyvinkin käytännöllisesti pienin askelin - miten tietoa voitaisiin jakaa, millaisissa merkeissä voitaisiin viettää aikaa yhdessä, toimisiko jokin chat-työkalu? Työkulttuurin kehittämisessä voi lähestyä asiaa myös siitä näkökulmasta, että uusien prosessien ja käytänöjen kehittämisen sijaan lähdetäänkin purkamaan vanhoja. Ovatko kaikki palaverit, raportointivaatimukset ja säännöt tarkoituksenmukaisia? Miten ihmisille voitaisiin antaa enemmän tilaa tehdä työtään hyvin ja tuoda ajatuksiaan esiin? Näillä pääsee hyvään alkuun.

Kiitos haastattelusta!

Menestyjät panostavat markkinointiin

Siksi markkinointia -hanke käynnistettiin auttamaan Suomea ja suomalaisia yrityksiä kasvattamaan kaupallista menestystä. Hankkeen taustalla vaikuttavat Vaasan Yliopiston lisäksi kokeneet markkinoinnin konkarit Anne Korkiakoski, Ami Hasan, Kimmo Tolonen sekä lukuisa joukko muita markkinoinnin ammattilaisia. Hankkeessa on luotu massiivinen tietopaketti siitä, mikä on markkinoinnin ja kasvun välinen suhde ja miten Suomi yhteiskuntana ja suomalaiset yritykset hyödyntävät markkinointia kasvun lähteenä.

Markkinointi kasvattaa tuotteiden ja palveluiden kysyntää ja sitä kautta luo työpaikkoja ja hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Suomalaisten korkeatasoinen osaaminen jää usein hyödyntämättä sen vuoksi ettemme panosta riittävästi markkinointiin – eli tuotteistamiseen, kaupallistamiseen, myyntikanaviin ja markkinointiviestintään. Huonojen aikojen koittaessa monet yritykset vähentävät markkinointipanostuksiaan ja pitävät ne liian kauan matalalla tasolla, jolloin ulkomaisille kilpailijoille tarjoutuu mahdollisuus ottaa markkinaosuutta Suomesta. Tilaisuuden on viime aikoina hyödyntänyt muun muassa norjalainen urheilukauppa XXL.

Suomalaisilta yrityksiltä on pitkään puuttunut itseluottamus ja innostus kasvaa. Olemme tyytyneet olemassa olevaan ja nyhjänneet paikallamme. Kärkikilpailukeinoja ovat perinteisesti olleet hinta ja hyvät tuoteominaisuudet. Ne ovat hyvä alku, mutta pelkästään niillä ei valitettavasti maailmaa valloiteta tai jos valloitetaan niin ainakaan se ei ole kovin yleistä. Mainostaja-lehti 1/2016 kertoo tutkimuksista, joissa markkinoinnin kiistattomia hyötyjä on kerätty maailmalta ja toteutettu Siksi Markkinointia -hankkeen puitteissa myös suomessa. Deloitten tutkimuksen mukaan 1 mainontaan panostettu punta Iso-Britanniassa tuo 6 puntaa Iso-Britannian talouteen. IHS Global Insight puolestaan raportoi, että Yhdysvalloissa jokainen mainontaan sijoitettu dollari tuottaa keskimäärin 22 dollaria taloudellista tulosta eli myyntiä.

Kun suomalaiset yritykset lisäävät markkinoinnin resursseja, tulevat osaamisemme, teknologiamme ja tuotteemme saamaan ansaitsemansa kaupallisen menestyksen maailmalla. Sen seurauksena Suomen talous kasvaa ja kehittyy ja siten hyvinvointimme lisääntyy. Alueellamme KOMIA yhteismarkkinoinnin toimesta käynnistetty 100 yrittäjätekoa -kampanja on kerännyt mielenkiintoisia yrittäjätekoja viime kuukausien aikana. Tarinoiden takaa nousee intohimoisia ihmisiä, jotka haluavat viedä yrityksiä eteenpäin ja investoida tulevaisuuteen. Huomattavaa on, että monissa näistä yrityksistä panostetaan keskimääräistä enemmän markkinointiin ja se näkyy kaikella tavalla – myös tuloslaskelman viimeisellä rivillä. Käy tutustumassa tarkemmin tarinoihin osoitteessa http://www.komiainfo.fi/100yrittajatekoa/.

Olemme saaneet olla jo vuosia mukana rakentamassa kaupallisia menestystarinoita, joista muutama on päätynytkin jo 100 yrittäjätekoa -listalle. Jatkamme mielellämme valitsemallamme tiellä ja autamme sinuakin jos kaupallinen menestys kiinnostaa. Ole yhteydessä niin tarjoan lounaan ja kerron miksi sinunkin olisi syytä aloittaa panostamaan markkinointiin.

Tero Luoma
0400 918 288

VIPit tulee, olemmeko valmiita?

Seinäjoelle on tulossa 400 000 VIP-vierasta ensi kesän tapahtumiin. Juuri näin, jokainen heistä on Erittäin Tärkeä Ihminen, jolla on tietyt odotukset vierailulleen. On reissun päätarkoitus sitten festivaali, messu tai muu tapahtuma, on meillä paikallisilla ainakin 400 000 mahdollisuutta auttaa luomaan elämys, se kesän paras muisto, josta hehkutetaan ystäville, sukulaisille, tuttaville ja työkavereille. Elämyksiä muistellaan vielä kauan kesän jälkeen ja ne halutaan kokea uudelleen.

Mikä tekee tapahtuma- tai lomareissusta elämyksen? Tapahtuman sisältö, ihmiset joiden kanssa kokemuksen jakaa, tapahtumapaikan puitteet... Joo, itsestäänselvyyksiä. Mutta, onko myös muuta? Mikä saa vieraan tuntemaan olonsa tervetulleeksi? Miten kohdellaan Erittäin Tärkeää Ihmistä? Palvelemalla huolella. 

Voiko Etelä-Pohjanmaa olla Suomen vieraanvaraisin maakunta, jonne halutaan palata yhä uudelleen ja uudelleen? Voiko Seinäjoki saavuttaa maineen ystävällisenä ja palvelualttiina kaupunkina? Olemmeko siellä jo vai onko meillä parantamisen varaa?

Suomalaiset ovat reipasta kansaa – kohtelias palvelu tuo hyvän mielen, mutta liikaa ei haluta vaatia. Nyt on loistava tilaisuus ylittää odotukset. Miksi parhaimmissa lomakohteissa ympäri maailmaa osataan luoda niin vaikuttavia matkailu- ja palveluelämyksiä? Koska niissä tiedetään miten laitetaan asiakas palvelukokemuksen keskiöön. Vieraille luodaan kokemuksia, jotka sykähdyttävät, herättävät tunteita ja luovat muistoja. Jokainen asiakas on VIP, jolle levitetään punainen matto. Matkailija huomioidaan tietäen, että hän on se joka loppujen lopuksi maksaa. Erinomaisesta palvelusta, joka tuo kokemukselle lisäarvoa, ollaan myös valmiita maksamaan.

Miten sitten nostamme palvelun kansainväliselle VIP-tasolle? Muutamia vinkkejä, joista voimme ainakin aloittaa:

1. Asiakaspalvelutilanteen alku ja loppu ovat kriittisiä kohtia. Sopivana hetkenä kannattaa kysyä asiakkailta mistä he ovat kotoisin, miksi he ovat alueella ja mitä suunnitelmia heillä on reissun ajaksi. Kuuntelemalla ja suosittelemalla muita paikallisia kohteita ja liikkeitä vastausten mukaan osoitat, että haluat todella auttaa tekemään reissusta vieläkin paremman. Palvelus naapurikohteelle tai -liikkeelle tulee toivottavasti myös takaisin. 
2. Lomareissulla ruokailu on tärkeää, mutta paljon on myös nähtävää ja koettavaa. Älä koskaan anna asiakkaan odottaa liian kauan. Etenkään ruokaa. Varsinkaan laskua. Jos keittiössä on ruuhkaa, kerro seurueelle ennen pöytään ohjaamista kauanko suurin piirtein tilauksessa kestää. Jos asiakkaan mielestä aika on liian pitkä, suosittele muita lähialueen ravintoloita. Vielä parempi, jos voit soittaa heidän puolestaan ja tarkistaa naapuriravintolan tilanteen. 
3. Ostokset kuuluvat usein lomareissuun ja harva piipahtaa kivijalkaliikkeeseen ”vain katselemaan”. Huomioi jokainen asiakas, joka astuu liikkeeseesi – tervehdi ja hymyile. Oleta, että jokainen sisään astuva ihminen on ostava asiakas. Kysy ja kommentoi. Mitä asiakas etsii? Oleta, että kukaan ei tarvitse tuotettasi. Miksi joku kuitenkin haluaisi ostaa sen? Perustele ensin itsellesi ja sen jälkeen asiakkaalle. 
4. Kysy jokaiselta asiakkaalta “miten kuulit meistä”, niin saat kullanarvoista tietoa omasta markkinoinnista. Tähän ei tarvita kolmannen asteen kuulustelua, vain mukavaa rupattelua. Palaute paikan päällä on myös parasta. Tarjoa jokaiselle asiakkaalle helppo tapa kertoa kokemuksestaan ja kysy voitko käyttää kommenttia markkinointitarkoituksiin. Suositteluissa on voimaa ja rakentavasta palautteesta voit oppia jotain uutta. 

Kesä tulee nopeasti, mutta tässä on muutama kuukausi aikaa. Miten houkuttelemme kesävieraat kokemaan erinomaista palvelua ja maksamaan siitä?

1. Suunnittele: Tee superkesä-markkinointisuunnitelma ja jaa toimet keväälle ja kesälle. Kartoita samalla myös palvelumahdollisuudet ja luo asiakaslähtöinen palvelukokemus. Kouluta ja osallista jokainen työntekijä.

2. Varmista näkyvyys: Tavoita matkailijat jo hyvissä ajoin ennen kesää. Aktivoi kohderyhmääsi liikuttavat somekanavat ja mainosta kohdennetusti. Tarkista myös miten liikkeesi tunnelma jatkuu sivustolle ja muihin kanaviin. Mitä haluat, että matkailija kertoo eteenpäin juuri sinun liikkeestäsi tai tuotteestasi, ja miten lunastat tarinan myös digitaalisissa kanavissa?

3. Toteuta: Kokeile rohkeasti uutta ja yhdistä voimat muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Pidä omat odotukset korkealla ja toimi niiden mukaisesti.

Superkesä, josta jää VIP-fiilis sekä vieraille että isännille, on aika mahtava saavutus!

Anniina Walsh
anniina.walsh@bstr.fi

Herättele sisäinen sisällöntuottajasi

Tänä vuonna sisällöntuottamisen uskotaan nousevan erittäin merkittävään rooliin yritysten markkinoinnissa. Mutta miten sisältöjä sitten tuotetaan? Tässä muutama vinkki suunnitelmallisen sisällöntuotannon vaivattomaan käynnistämiseen. 

1. Sisältö. Tunnet asiakkaasi ja tiedät missä kanavissa he liikkuvat. Sisältösuunnitelman ensimmäisessä vaiheessa ideoidaan sisältöjä, jotka rikastavat asiakkaidesi arkea. Voit käyttää sisältönä kuvia henkilökunnastasi, videoita projektien etenemisestä, tarinoita yrityksen arjesta sekä informaatiota ajankohtaisista asioista. Ota tähän vaiheeseen mukaan koko henkilökuntasi!

2. Aikatauluta. Sisällön ideoinnin jälkeen aikatauluta julkaisut ensin kuukausirytmiin ja sen jälkeen viikkotasolle. Muista merkitä jokainen julkaisu tarkasti kalenteriin, että kuka tahansa pystyy tarttumaan julkaisutyöhön. Kalenteripohjana toimii hyvin esimerkiksi Excel.

3. Kaikkia sisältöjä et välttämättä pysty tuottamaan itse. Jaottele työnjako kullekin julkaisulle. Esimerkiksi videotuotantoon saatat tarvita ulkopuolista kuvaajaa ja valokuvauksessa valokuvaajaa. Omaa työskentelyä helpottaa kunkin työtehtävän pilkkominen ja jakaminen pienempiin osiin.

4. Valitse kanavat. Merkitse julkaisukalenteriin kanavat, joihin haluat tuottamasi sisällön jakaa. Videot ja kuvat toimivat hyvin useissa kanavissa. Ajatuksella otettuja kuvia voit hyödyntää myös hyvin uutiskirjeissä tai esityspohjissa, mikä luo yhtenäisyyttä ja tunnistettavuutta yrityksesi viestintään ja rakentaa imagoa helposti lähestyttävästä yrityksestä.

Jussi Ojala
jussi.ojala@bstr.fi

Akatemia kiittää ja kuittaa!

Viisi kuukautta harjoittelua on sujahtanut todella nopeasti, ja ensimmäisen Booster Akatemian on aika sanoa näkemiin ja jatkaa kohti uusia haasteita. Akatemian graafinen suunnittelija valmistuu ammattiin ja liiketalouden opiskelijat palaavat vielä vuodeksi takaisin opintojen pariin.

Ennen harjoittelun alkua oli paljon erilaisia fiiliksiä, ja odotukset olivat kovat. Innostuksen lisäksi ilmassa leijaili myös paljon tietämättömyyttä, sillä mainostoimiston arki ja Akatemia-kuvio oli jokaiselle uutta ja tuntematonta. Ytimekkään taloon tutustumisen jälkeen pääsimme nopeasti upottamaan kädet saveen, saadessamme heti urheiluseuroja ja yrityksiä asiakkaiksemme. Ryhmänä olemme vastanneet omien asiakkaidemme projekteista, ja saaneet suunnitella asiakkaille erilaisia markkinointitoimia. Suunnittelun ja toteutuksen lisäksi olemme saaneet olla mukana erilaisten tapahtumien järjestämisessä, mainoskuvauksissa sekä luomassa uutta ilmettä asiakkaan yritykselle.

Verkostoituminen on ollut yhtenä isona teemana koko harjoittelun ajan, ja Akatemiassa olemme saaneet hyvät mahdollisuudet tavata useita eri yritysmaailman toimijoita. Verkostoitumisen avulla saadaan hyvät lähtökohdat opiskelun jälkeiseen työelämään ja luodaan suhteita alueen tärkeisiin työllistäjiin. Asiakkaiden lisäksi olemme tavanneet Akatemian yrityskummit, joista jokainen on inspiroinut meitä omalla menestystarinallaan. Jokaisen tarinassa motivoi, miten kovalla työllä, asenteella ja intohimolla työtä kohtaan pääsee urallaan pitkälle.

Mainostoimisto on todella haluttu harjoittelupaikka, eikä paikkoja ole monelle harjoittelijalle. Saamme olla todella kiitollisia, että olemme päässeet harjoittelussamme tekemään oman alan töitä. Harjoittelujakso on ollut kaiken kaikkiaan todella hieno, ja siihen on vaikuttanut suuresti Boosterin loistava työväki, joka on ottanut meidät hyvin osaksi työporukkaa. Apu on aina tarvittaessa löytynyt läheltä, vaikka omat työt olisivat painaneet päälle. Harjoittelun loppuminen viiden kuukauden jälkeen tuntuu haikealta, mutta jatkamme reippaasti kohti uusia haasteita. Lopuksi haluamme kiittää kaikkia Boosterin työntekijöitä kuluneista kuukausista!


Työniloa toivottaa
 Booster Akatemia
 Jenni, Joona, Viivi ja Fanny

Lue lisää Booster Akatemiasta:
http://www.bstr.fi/booster-akatemia.html

Olisitko kerrankin rohkea?

Liian moni yritys seilaa ilman tarkempaa suunnitelmaa ja selkeää työporukan yhdessä tavoittelemaa määränpäätä. Monet toteuttavat markkinointitoimenpiteitä äkillisinä päähänpistoina, jotka ovat usein myös todella kalliita ratkaisuja ilman rohkeutta.

Mitä asialle voisi tehdä vuonna 2016? Vuonna, jolloin pieni startup-yritys pystyy luomaan itsestään suuren hyödyntämällä tehokkaasti digitaalisia kanavia, tekemällä cooleja videoita ja ottamalla niin hienoja kuvia instagramiin, että kokeneempia tekijöitä ärsyttää.

Vuoden 2016 teema on rohkeus. Ilman rohkeutta ei synny pitkäkestoisia suunnitelmia ja unelmia menestyvämmästä toiminnasta. Ilman rohkeutta ei ole myöskään epäonnistumisia, joista voidaan oppia vielä paremmiksi siinä mitä tehdään. Rohkeus vie meitä eteenpäin ja opettaa meille uutta.

Tässä kolme käytännön vinkkiä rohkeuteen, joita hyödynnän itse aktiivisesti markkinoinnin suunnittelussa.

1. Älä myy kaikille kaikkea. Jokaiselle tuotteelle ja palvelulle on oma kohderyhmänsä. Ole rohkea kun mietit juuri sinun asiakkaitasi ja heidän profiilejaan.

2. Kohderyhmän määrittelyn päätteeksi pohdi avoimesti kanavia, joissa juuri sinun asiakkaasi on mahdollista tavoittaa. Ole rohkea ja ota käyttöön ennakkoluulottomasti uusi somekanava, myy tuotteitasi verkossa tai siirrä asiakaspalvelusi whatsappiin.

3. Ole rohkeasti oma itsesi. Saat ideoita muiden markkinoinnista, mutta asiakkaita kiinnostaa kaikista eniten tarinat yritysten ja tuotteiden takana. Ole ylpeä työntekijöistäsi, laita kroppaa likoon ja anna palaa!

Vuosi 2016 on täynnä mahdollisuuksia kehittää yritysten markkinointia. Nostetaan hautumaan jääneet ideat pöytälaatikoista ja toteutetaan niitä rohkeasti.


Jussi Ojala
Markkinoinnin suunnittelija
jussi.ojala@bstr.fi

Hinnan taakse ei kannata piiloutua

Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe on saanut jälkikäteen paljon huomiota ja herättänyt keskustelua. Puheen tulkinnanvaraisuus on kirvoittanut erilaisia analyyseja, ja erityistä huomiota on saanut puheen painotukset arvokysymyksissä ja ulkopoliittisissa linjauksissa. Myös talouskysymyksiä Niinistö käsitteli arvopohjalta ja toivoi työmarkkinasovun löytymistä. Hintakilpailukyky on Niinistön mukaan kaikilta osapuolilta tunnistettu ongelma, mutta yksimielisyyttä ratkaisuista ei ole vielä löytynyt.

Niinistön painotus talouden kehityksessä oli työntekijöiden hyvinvointi. Näkemykset olivat rohkaisevia ja kehottivat löytämään sovun: ”Hyvä ei ole kevättä riidellen kohdata.”

Hintakilpailukyky on talouden kehityksen kannalta tärkeää, eikä itseään saa hinnoitella valmiiksi ulos markkinoilta. Meidät on viime vuosien aikana peloteltu näkemään tilanne katastrofaalisena. Oli tilanne karmea tai ei, kyyninen asenne ei anna hyviä lähtökohtia tarvittavalle innostukselle, on vaikea löytää vaadittavaa asennetta.

Hinnan merkitystä ei voi vähätellä, mutta sen merkityksen taakse ei kannata piiloutua eikä hinta saa lannistaa. Hyvästä tuotteesta pitää löytää niitä merkityksiä, jotka tekevät siitä hintansa arvoisen. Ne pitää tunnistaa ja tuoda esiin todenmukaisella tavalla, oikeissa kanavissa tavoittaen oikeat kohderyhmät. Joskus potentiaalisin kohderyhmä voi jopa yllättää, ja tuotteen tarjoajan täytyy pysyä avoimena ja herkkänä kuka tuotetta oikeasti kuluttaa. Omat urautuneet mielikuvat eivät välttämättä luo sille oikeaa kokonaiskuvaa.

Tuotteen kohderyhmä voi löytyä läheltä, mutta yhä useammin maailmalta. Mikko Kärkkäinen, Tunto-yrityksen perustaja ja pääsuunnittelija, tiedosti suunnittelemilleen designvalaisimille olevan liian vähän kysyntää kotimaassa, ja tähtäsi heti laajemmille markkinoille. Kärkkäistä ajoi halu tehdä laadukasta tuotetta omien näkemystensä mukaisesti. Omien arvojen ja näkemysten mukaan toimiminen auttoi luomaan hienon tuotteen, ja herkkyys markkinoille antoi tuotteelle oikean kärjen. Alun perin yrityksen tuotteisiin kuului myös huonekaluja, mutta huomattava kiinnostus valaisimia kohtaan muovasi koko yritystoiminnan uusiksi. (lähde Yle-uutiset ja linkki) Energisyys, nopea reagointi, muovautuminen eli dynaamisuus, yhteen sanaan mahtuu paljon sisältöä, ja se kuvaa hyvin nykyajan markkinoilla vaadittavia taitoja.

Työmarkkinasovun löytymistä odotellessa pelataan niillä korteilla mitkä on annettu. Tuodaan tehokkaammin esiin niitä asioita, jotka kiinnostavat ja tekevät tuotteesta merkityksellisen. Kuluttajat ovat hintatietoisia ja hinta vaikuttaa valintoihin, mutta harvemmin tuote ostetaan vain koska se on halpa, tuotteisiin liittyy muitakin merkityksiä. Liian usein näkee loistavia tuotteita, jotka eivät saa kaivattua nostetta. Tällöin syitä voi etsiä muustakin kuin hinnasta. Presidentin uudenvuodenpuhe voisi olla pinnallinen katsaus vallitsevaan tilanteeseen ja kehotus toimimaan paremmin tulevana vuonna. Puheeseen sisältyvä arvolataus kertoo kumminkin siitä, mikä on ihmiselle tärkeintä, sisällöllä ja arvoilla on merkitystä.

Hanne Pohto-Viita
hanne.pohto-viita@bstr.fi

Lähde: http://yle.fi/uutiset/suomalaismuotoilijalta_tilattiin_valaisimet_sikstuksen_kappeliin__suunnitelma_jai_paavin_poydalle/8548594

Hyvällä omallatunnolla joulupöytään

Kyllä, luit aivan oikein. Mitä enemmän tulee syötyä jouluna, niin sen parempi. Mielellään vielä jälkiruokia kaksin käsin. Kuntoilu ei kuulu joulun ohjelmaan laisinkaan. Pyhitän loppuvuoden vain ja ainoastaan syömiselle. Itse asiassa se jatkuu aina ensi vuoden tammikuun 12. päivään asti. Sitten kaikki muuttuu. Totaalisesti...

Tiistaina 12.1. starttaa Boosterin ”voi hyvin” -kilpailu, jolloin menemme osallistujien kesken kehonkoostumusmittauksen. Voittaja saadaan siitä, kuka on prosentuaalisesti parantanut eniten tulostaan (rasva vs lihasmassa) verrattuna muihin vajaan puolen vuoden aikana. Alkuperäinen ajatus oli ottaa seuraava mittaus ennen kesälomia, mutta sain ylipuhuttua mittauksen pidettäväksi jo ennen juhannusta.

Panos on erittäin houkutteleva, ja se jos jokin motivoi voittamaan. Julkinen nöyryytys ehkä suurimpana motivaattorina. Sen voin luvata, että tulette varmasti sen nöyryytyksen huomaamaan ennen juhannusta. Uskon, että taktiikkani toimii pettämättömästi ja voisi sanoa, että joulu tulee kuin tilauksesta. Otetaan muutama joulukilo tässä muutaman viikon aikana. Sitten aloitetaan kisa pieni turvotus poskissa!

Tulen alkuvuodesta kirjoittamaan kilpailun tilannetietoja, ja mielenkiintoisena lisänä arvostelen kaikki kanssakilpailijat omasta näkökulmastani.

Iloista ja ravitsevaa joulua kaikille!

Terveisin,
Jere ”juhannuksena parhaassa kunnossa” Ylén

Tärkeä viesti Korvatunturin tontuille

Joulupukki ei tule ilman Googlea

Varaan ensimmäistä kertaa elämässäni jouluaatoksi joulupukkia. Tähän asti on ollut helppoa – joulupukki tulee yöllä savupiipun kautta, syö piiraan, juo viskipaukun ja jättää lahjat takan viereen tai kuusen alle, minne talon väki ne nyt haluaakaan.

Nyt on toisin. Joulupukin pitää näyttää kasvonsa kolmevuotiaalle.

Mistä joulupukin saa tilata? Ei mitään käsitystä – eli Google avuksi, kuten aina kun askarruttaa. Löytyy kaksi sivustoa, joilla esitellään joulupukkeja. Toiselta löydän kaksi oikealla paikkakunnalla kulkevaa pukkia. Toiselta en yhtään. Jännäksi menee. Ovatko nämä pukit sellaisia, joita voi kotiinsa lasten eteen laskea? Mieleen tulee takavuosilta naapuruston peräkammarinpoika, joka juhannuksena lupasi tulla ryyppyä vastaan sitten jouluna pukkeilemaan. Isä sanoi ei. Toisen pukin kuvaus kuulostaa kivalta, ja hän onkin täysin buukattu. Toisella ei ole kuvausta lainkaan. Se ei houkuta soittamaan, joten en soita.

Harvoin käy näin, että Google ei pysty auttamaan. Se ei kuitenkaan ole Googlen vika. Google ei voi auttaa, jos me kaikki emme auta sitä auttamaan.

Nyt tulee tärkeä viesti Korvatunturin tontuille, jotka toivottavasti näitä apupukkejakin auttavat. Kertoisitteko oikealle ja apupukeille, että laittakaa tietonne nettiin ja optimoikaa olinpaikkanne, jotta me löydämme teidät? Mainostaakin voi! Me tarvitsemme teitä, joten älkää jääkö piiloon.

Sillä nurkan takaa kurkkiminen on tonttujen hommaa. Joulupukki on jouluaaton tähti, joka voi huoletta viedä kaiken huomion. Tämä koskee tietysti myös apupukkeja.

Siksipä kerronkin, että me voimme auttaa. Me osaamme optimoida ja mainostaa verkossa oikein hyvin. Voimme näyttää teille tuloksia, joita optimoinnilla ja verkkomarkkinoinnilla on saavutettu. Tuloksia joulupukkien ja tonttujen mainostamisesta meillä ei ole toistaiseksi esittää, mutta monelta muulta alalta esimerkkejä löydämme kyllä. Jos visuaalinen presenssi puuttuu, se saadaan luotua myös. Niistäkin voimme näyttää esimerkkejä.

Tulkaa siis meille tonttukullat ja tuokaa joulupukit tullessanne!

 Mari Dawe
 mari.dawe@bstr.fi